Uusi Kela-kortti oli tupsahtanut postilaatikkoon. Eli nimi on vissiin sitten virallisesti vaihtunut. Jee :). Verkkopankkiinkin oli jo päivittynyt. Tänään jouduin käymään ihan pankin konttorissa kun oli tullut joku maksuosoitus mikä piti lunastaa tiskiltä. Ja yhtäkkiä yllättäen jouduinkin allekirjoittamaan omalla tyttönimelläni! En ollut sitä ehtinyt olenkaan "harjoitella", mutta sujuihan se, vaikka edellisestä kerrasta oli yli kymmenen vuotta. Yli KYMMENEN, huhhuh! Niin se aika rientää, käsittämätöntä.
Katkeruudesta ja vihasta en ole päässyt eroon tuossa ex-casessa, mutta toivon, että aika tekee tehtävänsä. Opin myös sen, että pahan olon tunteet kannattaa pitää itsellään, eikä levitellä ystäville. Koska tämmöistä tilannetta ja tunteita on aika vaikea ymmärtää jos ei siinä ole sillä hetkellä itse.
Tämä henkinen väsymys on paha. Joudun pinnistelemään, että saan hoidettua normaaleita asioita. Mutta kai tää tästä...
Exällä on huomenna synttärit. Pitää varmaan onnitella kuitenkin. Jos se onnistuisi vittuilematta.
Mulla on soittoaika ensi keskiviikkona selvännäkijälle. Olen joskus nuorempana käynyt ja nyt on taas aika. Tarviin tietää että onko elämällä mitään hyvää mulle annettavana vielä. Jännittää. (terapiamies, mä luulen, että sä et tätä ymmärrä, joten ei kannata ehkä yrittääkään)
Oivoi, olen ollut ihan liian kauan blogipimennossa, joten menee vähän aikaa ennen kuin pääsen kärryille että missäs sitä nyt mennään siellä. Pikaisella silmäyksellä ei ainakaan pelkästään kivoja juttuja. :( Tsemppiä!
VastaaPoistaJa suuret onnittelut "tyttöytymisestä"! Itse vaihdoin vasta tänä vuonna tyttönimen takaisin, ja olihan se hassua. Mutta nyt tuntuu taas kun ei olisi kukaan muu koskaan ollutkaan. :)