Lukijat

maanantai 7. tammikuuta 2013

Talokaupat

Koko päivä iltapäivään asti meni niitä silmiä tasoitellessa. Aamusta kinastelin exän kanssa kauppakirjoista ja rasitustodistuksesta. Mun olis pitänyt tietää, että hän hakee ne kotipaikkakunnaltaan. Ja mä olin toki itse tulostanut ne kauppakirjat ja hoitanut rasitustodistuksen, koska käsittääkseni tilattiin vain ja ainoastaan se kauppakirjan teko välittäjältä. No joo, mä en ollut parhaimmillani aamulla ja vedin herneet nenään. Rasitustodistus maksaa enkä mä montaa kappaletta meinannut ruveta makselemaan. Prkl. No, se siitä.  Loppupeleissä myös kaupanvahvistajalla olisi ollut tuo perkeleen paperi. Eli hyvässä lykyssä niitä olisi ollut kolmet.

Mä olin ensimmäisenä kauppapaikalla. Exä ja Vosu tulivat siihen, Vosu kätteli jämäkästi. Mittailin sen pikaisesti, hah, mikä hiirulainen! Olo helpotti välittömästi. Kaikki epävarmuus karisi. Koin, että mä olen vahvemmilla kuin Vosu. Mä tiedän, että tämä ei kuulosta kovin terveeltä tekstiltä, mutta näin tunsin. Joo, Vosu oli hoikempi kuin mä, mutta sairaalloisen laiha. Selkänikamat oli laskettavissa sen villapaidan alta. Oli nuorempi kuin mä, mutta silti ryppyisempi :). Ryhtikin oli kuin mummolla. Sisäisesti riemuitsin ja tunsin jotain sairasta paremmuutta. Hyi miten rumia tunteita taas. Mutta mä luulen, että mun suurimmat issuet Vosua kohtaan ovat nyt poistuneet, kun mystinen verho on poistunut. Montaa sanaa ei vaihdettu, hyvä niin.

Kaupat tuli tehtyä ja rahat on matkalla tililleni. Keskiviikkona pääsen varmaan makselemaan lainojani pois, suuntaan jos toiseenkin.

Yksi etappi jälleen saavutettu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti