Kuopus keksi että hän haluaa perustaa blogin. En ymmärrä mistä 10-v:n päähän voi tuommoinen pälkähtää. Mä en todellakaan ole puhunut mistään blogiasioista. Liekö bloggaaminen sitten in? En tiedä.
No, joka tapauksessa lupaa ei hellinnyt.
Sitten tuli kirjallinen anomus jonka otsikkona oli: 10 syytä miksi haluan blogin
1. Sitä voi tehdä kun on tylsää (totta)
2. Sinne voi kertoa mitä on tehnyt (totta)
3. Sinne voisi tehdä mitä vain
4. En tekisi siellä mitään tyhmää
5. En laita omia kuvia sinne (hyvä!)
6. En levitä sitä koko maapalloon
7. En tee sinne videoita (hitto, osaako ne ton ikäisinä tehdä videoita blogiin?)
8. Siitä voisi oppia (ehkä) hieman.
9. Sinne voi kertoa kaikkea
10. Sinne voi kertoa mitä on tehnyt (kohta 11 tuli vissiin sen takia kun tämä ajatelma tuli tuplana)
11. Siinä tulisi kirjallisuutta
Hyvät ja kohtalaisen todenperäiset perustelut. Mutta ei, eieiei!
EI!
Höh. Tylsä mutsi. Miksei mitään kompromissia? Esimerkiks, että kirjottelisitte yhdessä, tai siis tyttö sun valvonnan alla? Ja alkuun vaikka niin että tunnarit olis sulla. Ja asetuksillahan saa vaikutettua blogiin nii, ettei sinne pääse edes kukaan eksymäänkään.
VastaaPoistaOlen ehkä vähän samoilla linjoilla toisen anonyymin kanssa.
VastaaPoistaTuli mieleeni, että samalla tavoin kuin sinulla myös tyttärelläsi voi olla tarve purkaa avioeron aihettamia tuntemuksia ja nyt uusperheessä elämisen iloja ja suruja.
No, tytöllä pointti on just siinä että se saisi kavereitaan sinne lukemaan. Ja ties mitä ihmisiä. Olen seurannut yhden 11-12-vuotiaan kirjoittelua fb:ssä ja herran jestas mitä kiusaamista siellä välillä. Lapset on julmia. Vielä julmempia kuin aikuiset. Joten EI. Jos haluaa purkaa tuntojaan niin voi kirjoittaa toki päiväkirjaa.
VastaaPoista