In your face to to-lista!

Aamupäivällä kävin töissä ottamassa ohjeistukset ensi viikon tuurauksia varten. Tulin kotiin ja oli todella plääääääh-olo. Suunnitelmmissa ollut reissu peruuntui kun en saanut itsestäni irti niin paljon että olisin ajanut parisen tuntia. Laiska paska. No, huomenna uusi yritys.

No, satuin löytämään yhden kadoksissa olleen paperin ja kasan kissojen rekkareita. Huonoa omaatuntoa on tuonut se, että en ole saanut osallistuttua yhteen työlääseen tutkimukseen. Itselleni vittuillakseni otin nipun rekkareita ja koneen ja aloin täyttämään tutkimuksia. Tunti, toinenkin meni, mutta sain sen tehtyä ja ensimmäisen kohdan to do-listalta yli ruksittua. Ai että tuntui hyvältä! No, siitä piristyneenä etsin sen listan ja päätin rohkeasti tehdä toisenkin kohdan. Postilaatikon muuttaminen tien toiselle puolen. Postin täti sanoi siitä jo vuosi sitten, noloa. Makitankin löysin ja reippaasti ruuvailemaan. Osia jäi yli, mutta ei se haittaa. Naapurikaan ei ollut laittanut niitä ihme rinkuloita niin en mäkään viitsinyt, sitäpaitsi mun ruuvit ei olis ollu tarpeeks pitkät. Ou jee, postiloota paikallaan, check. Siitä riehaantuneena tein kohta kohdalta koko lista läpi

Ja jess, lista on tyhjänä! Vesimittarin lukemakin lähti kaksi viikkoa myöhässä vesilaitokselle. Noooh, ei kai se mitään? Senkus arviolaskuttavat jos haluavat. Mua vaan pelottaa aina mennä tonne kellariin niin siksi se on jäänyt. Mitä siellä muka pelottavaa on? No en tiiä  mut silti pelottaa.

Kylläpäs nyt onkin hyvä fiilis kun osa noista hommista on ollut takaraivossa jo monta kuukautta!

Nyt on lämpimät voileivät uunissa ja ysiltä meinasin repäistä ja avata TELEVISION ja katsoa elokuvan! En ole varmaan puoleen vuoteen katsellutkaan telkkaria.

Kokeillaan!