Lukijat

sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Pääsiäishermonmenetys

Torstaina vietin Kelailijan kanssa illan, perjantaiaamuna kotiin kun Kelailija oli luvannut hoitaa lapsiaan exän vuorolla kun exän piti leipoa lauantaisille synttäreille. Tämä oli jo tiedossa niin ei niin kovin vituttanut kun kelailija kuitenkin oli lauantaina synttäreiden jälkeen tulossa mun luo ja vapaata piti olla maanantai-iltaan asti. Jep.

Lauantaina tulivat sisko, siskon tyttöystävä ja iskä roplaamaan autoa, joka majoittuu mun autotallissa, myynnissä on, mutta ei vielä ole mennyt.


Koko päivä siinä meni, joku ostajaehdokaskin kävi renkaita potkimassa. Grillattiin ja korkattiin kuohuva. Siskon tyttöystävän kanssa nostettiin maljaa ja hauskaa oli. Iskä lähti jossain kohtaa ja kohta Kelailija laittoi viestiä että tulossa on. Eli Kelailija tapasi siskon ja siskon tyttöystävän. Jännää... Hyvin meni tapaaminen ja rentoa oli.

Vieraat lähtivät illan mittan ja jäätiin kaksin. Kelailija aloitti jotenkin anteeksipyytävään sävyyn "mä tiedän että sä et tykkää tästä" ja tiesin mitä oli tulossa. Se siitä yhteisestä ajasta. Kelailijan exällä on työjuttuja ja lapset tulevat tänään Kelailijalle. Lapsellinen kiukuttelija kun olen, en pystynyt mitenkään unohtamaan tuota ja jatkamaan kivaa iltaa vaan päin persettähän se ilta sitten meni. Mua harmitti kun en osannut olla aikuinen ja sysätä pahaa mieltä syrjään ja Kelailijaa harmitti kun ilta meni pilalle. Koittaa olla exälle  mielinkielin lastenvalvojaan asti. Joo-o, mun täytyy vain koittaa ymmärtää, yritän perkele, yritän niin helvetin kovaa. Vielä 10 päivää yritän, sitten en enää jaksa ymmärtää edes näinkään hyvin.

Itku silmässä nukkumaan ja aamulla seiskalta sitten heräsin. Kelailija jäi nukkumaan ja mä väänsin pannaria ja piirakoita aamupalaksi (joku oli unohtanut käydä eilen kaupassa). Menin ysin jälkeen kurkkaamaan makkariin että joko siellä heräiltäis, no, puhelimessahan se oli, exänsä kanssa. Ei helvetti että kiehahti taas. Onneksi oli tietokoneen toisessa päässä tukihenkilö joka rauhoitteli mua. No, tästä päivästä tuli loppujen lopuksi ihan kiva, vaikka alkoikin vähän huonosti. Suunniteltiin grillipaikkaa, mutusteltiin pannaria ja Silleen :). Sitten se lähti. Päivälliseksi mulle Daim-kakkua.  Ja nyt mulla ei ole mitään tekemistä koko loppupyhinä. Onneksi kohta pääsee töihin taas.

Päälimmäisenä pääsiäisestä jäi iso harmistus.

22 kommenttia:

  1. On se hiton hyvä, että noita tukihenkilöitä löytyy koneen päistä :-D.
    Kyllä mä uskon, että harmittaa. Kuitenkin on Luullut muuta ja suunnitellut ja odottanut. Toki ne lapset ON tärkeät, mutta mutta....taas oli äidin "tekosia" tämä? Toivotaan, että valvojan jälkeen helpottaa ja ainakin tietoinen terrorisointi loppuu.
    Silleen.

    VastaaPoista
  2. Just ehdin lähteä kun huomasin toisaalla että uutta postausta pukkaa joten palasin heti. Ymmärrän täysin sua ja vaikka muksut on muksuja eikä niitä saa jättää hoitamatta, niin se on väärin sua kohtaan ettei se entinen eukko pysty pitämään sovittuja aikatauluja tai paremminkin se että Kelailija antaa tämän tapahtua. Kai sitä sukua on kummallakin puolella sen verran että ne muksut vois viedä tälläisissä "yllättävissä hätätapauksissa" (joita tuntuu riittävän) muuallekin kuin jättää Kelailijan hoteisiin.

    VastaaPoista
  3. No höh! Olenko ainut, joka ajattelee niin, että lapsilla on oikeus viettää aikaansa sekä äidin että isän luona niin paljon kuin on tarvis?!?
    Äiti ja isä ovat lapselle ne tärkeimmät. Vaikka olisi erottukin. Ja eritoten silloin!
    Ei äitiä ja isää voi korvata mummeilla ja kummeilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tottakai molemmat vanhemmat ovat yhtä tärkeitä mutta entinen eukko tekee kaikkensa vahingoittaakseen tätä suhdetta ja se on perseestä se. Hyväksyis tilanteen eikä käyttäis mukuloita katkeruutensa välikappaleena.

      Poista
    2. Oon samaa mieltä anon kanssa, ei kai tällainen sentään voi suhdetta pilata. Entän jos ne lapset olisivat pysyvästi isällä? Oisko se sitten automaattisesti ei kiitos tälle miehelle?

      Poista
  4. Jos lapset olisi Kelailijalla jatkuvasti niin exän temppuilua ei olisi ja elämä olisi ennakoitavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se silloinkaan olisi ennakoitavaa. Jos esim. muksut sairastuisi vatsatautiin ja te olisitte sitä ennen suunnitelleet vaikka syömään menoa sillain että muksut olisi vaikka mummulassa sillä aikaa, niin tottahan se syömään meno peruuntuisi te jäisitte hoitamaan lapsia. Ja sekös sinua vituttaisi yhtä lailla.

      Poista
    2. Totta kai sairastumiset ymmärrän herran jestas! Ymmärtäkää rauhassa väärin :)

      Poista
  5. Voin kuvitella, että kuvatunlainen tilanne ei ole helppo. (Vaikka en itse sellaista ole kokenutkaan) Toivon, että kohta helpottaa ja saatte viettää runsaasti laatuaikaa yhdessä sekä lasten kanssa että kahdestaan <3
    "täti"

    VastaaPoista
  6. Aika ikävää ettet pysty ajattelemaan että pitäisitte hauskaa lasten kanssa. Aika itsekästä käytöstä sulta ja laitat kelailijan välikäteen sun ja lasten välille niin että hänen kuuluisi tuntea guonoa onatuntoa siitä että näkee lapsiaan ja on hyvä isä. Hyvänä tyttöystävänä sinun ja kelailijan lapset olisivat aina tervetulleita! Etkä olisi noin ripustautunut ja kahlitseva. Jossain vaiheessa sitä alkaa ahistaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyseessä ei ole valintatilanne, jossa pyytäisin valitsemaan minun ja lastensa välillä. Jokainen vanhempi tietää ettei semmoista vaadita. Mitä taas mielestäni voin vaatia jossain vaiheessa (en vielä) on että valitsee minun ja exänsä välillä. Pääsiäishermonmenetyksessä oli kyse siitä, ettei Kelailijan ja exänsä sopimus lasten hoidosta pitänyt, taaskaan, kun exä ei rakenna lastenhoitotukiverkostoa muiden varaan kuin Kelailijan ja Kelailija sallii sen tapahtuvan vielä niin kauan kunnes huoltajuudesta on sopimukset paperilla. Tämä oli asian pointti.

      Kelailijan lapset ovat kyllä tervetulleita heti kun Kelailija haluaa ne tänne tuoda.

      Poista
  7. Kärsivällisyyttä nyt peliin kumminkin, sellasta se on vastaeronneen kanssa suhteeseen ryhtyminen, moni asia vielä kesken ja epäselvää. Varmasti eksän kanssa pitää saada rajat selviksi, mutta nyt edetkää maltilla ja varovasti kunnes ero ja huoltajuusasiat on sovittu ja taputeltu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä. Kyllä ne lapset menee AINA kaiken edelle, silloinkin kun heidän ero on selvä. Sun vaan pitää tottua siihen ettet koskaan tule olemaan ykkönen.

      Poista
  8. Mä en ole MISSÄÄN vaiheessa kuvitellut meneväni lasten edelle. Mun pointti on näköjään mennyt niin monelta ohi, etten enää viitsi edes yrittää

    VastaaPoista
  9. Tottakai lapset on ne ykköset, sekä Kelailijan mielestä, joka on niiden rakastava isä, ja myös sun, joka myös olet äiti ja tiedät rakkauden lapsiin.
    Ymmärrän kuitenkin oikein hyvin tuon harmistuksen, jota tuossa ylempänä anot ei tunnu käsittävän. Lasten äiti käyttää lapsia nyt välikappaleena omassa kiusanteossaan. Ei siinä mitata sun tai isin rakkautta, vaan teidän kärsivällisyyttä kestää tuo lasten äidin temppuilu. Tahalliset "unohdukset" ja pakkotyöt ja etelänreissut ja muut, jotka Olisi voinut hoitaa toisellakin tavalla. Puukottamatta Kelailijaa (ja pilaamalla teidän suunnitelmat) ja käyttämättä lapsia siinä hyväkseen.
    Ymmärtääköhän anot myös sen, ettei uuden suhteen alkuvaiheessa pieniä lapsia esitellä heti uudelle kumppanille, ennenkuin ollaan varmoja, että homma on oikeasti jatkumassa?
    Ymmärtääköhän anot, että jos lasten äiti kuulee lasten olleen Kelailijan ja Puolinaisen kanssa, hankaloittaa äiti taas asioita lisää?

    VastaaPoista
  10. Muistakaa, että suurin osa anonyymeistä haluaa vain provosoida. Joillakin on hippasen vähäpätöinen elämä, joten antaa niiden huudella. ;)

    - Nainen 30 wee

    VastaaPoista
  11. Kyllä mä ymmärrän, että Kelailijan exän temppuilu ärsyttää. Ymmärrän myös Kelailijan eksää. Ero on paskamainen paikka, ja saa järkevänkin ihmisen välillä käyttäytymään miten sattuu.
    Minua vaan aina surettaa se, että lapset joutuvat erossa joustamaan ihan kohtuuttomasti. Erohan ei ole ikinä lasten syy. Eikä heidän siitä tulisi kärsiä.
    Itse ajattelen niin, että jos toiselle vanhemmalle tulee yllättävä meno, toinen hoitaa. Vanhemmuus on mielestäni 24/7 sitoomus vaikka samassa osoitteessa ei asuttaisikaan.
    Mulla on ollut etäisä, johon sain aina turvautua. Oli yö tai päivä, laatuaikaa uuden naisen kanssa tai ei. Ja sitä mä arvostan todella paljon.
    Anonyymi20. huhtikuuta 2014 19.50

    VastaaPoista
  12. Mutta asiahan on niin, että mise, joka ei pysty valitsesmaan, ei ole valinnut. Eli jos todella olisi valinnut, se olisi kylmää kyytiä exälle, tai ainakin yhtä kylmää kuin nyt on sulle "sori mutkun mun on pakko kun mä kun se kun tääkun".

    Eli turha tähän on mitään lasten ja vanhempien välejä vetää, kyllä tässä nyt varmaan ihana ja fiksu ja ties mitä kaveri ihan itselleen petaa kaikki valinnanmahdollisuutet - jos ja kun niitä tahtoo tehdä.

    VastaaPoista
  13. Joku tuolla huuteli, että anot provoilee. En usko, luulenpa, että monilla tulee muista syistä tunteet pintaan. Itsellä ei, muuta kuin sen verran, että älä laske kelailijan varaan paljonkaan tulevaisuuden suhteen. Hetkestä voit nauttia, mutta kun alkaa seurustelemaan miehen kanssa, joka alkaa seurustelemaan kuukausi eron jälkeen, on se yksinkertaisesti laastarisuhteen hakemista, ei muuta. Ihmeitä tapahtuu vain saduissa. Suhde loppuu kuin tähden lento tai sitten ei.

    VastaaPoista
  14. Elämästä ei KOSKAAN tiedä. Ihan yhtä suuri prosentti on tuolla "tai sitten ei" -mahdollisuudella. Onneksi. Se ero VOI tulla myös miehen kanssa, joka on nuollut haavojaan vaikka viisi vuotta. Joka juttu on tapauskohtainen, kannattaako yleistää kaikki?

    VastaaPoista
  15. Joo, siis ihan ehdottomasti pidätte huolen että eksä ei pääse teidän välejä sotkemaan. Onhan se nyt kumma ettei anna miehen pitää omia vapaitaan rauhassa. Joku järki sentään. Kyllä ne lapset ilman isäänsä pärjää kun isukilla on uusi emäntä.

    VastaaPoista
  16. Kiitos kommenteista. Kommentointi tämän postauksen osalta on suljettu.

    VastaaPoista