Lukijat

lauantai 23. elokuuta 2014

Pitkä lauantai

Heräsin ennen kuutta. Kävin kemiallisesti avustettuna nukkumaan ennen kymmentä. Ennen kuutta herääminen vitutti niin suunnattomasti. Vähän aikaa siinä pyöriskelin ja nukahdin onneksi uudestaan ja heräsin puoli yhdeksältä. Aamukahvia ja nettiterapiaa.

Puoli yksitoista lähdin kävelemään. 2,3 kilsaa ja puoli tuntia, keskinopeus 4,7 (sportstracker, kiva lelu). Maleksimista siis. Kotona on tuntunut siltä että jalat ei kanna, vähän arvelutti lähteä ulos kävelemään, mutta kantoi ne. Laitoin kännykän hälyttämään kahdelta, jospa kävelisin uudestaan saman reitin. Yritän saada syötyä rahkan. Aloitin sen ennen lenkkiä jo. Kai se lusikallinen kerrallaan menee väkisin. Ei kuulemma saa olla syömättä. Pelottaa että päässä kilahtaa pahemmin.

Herran jestas että olikin pitkät kolme tuntia odottaa seuraavaa ohjelmanumeroa, eli lenkki nro kahta!

Sama rundi, 2 km ja 23 minuuttia. keskinopeus 5,1. Vähän epätarkkuutta matkan pituudessa. Juoksin jopa ehkä 100 metriä, enempää en jaksanut. Olo on huono henkisesti ja fyysisesti. Koitin syödä jotain, tein munakkaan ja söin sen väkisin. Ei auttanut fyysiseen huonoon oloon.

Yritän katsoa loppuillan telkkaria. En taidakaan jaksaa tehdä kolmatta lenkkiä. 

Mä vaan odotan että kello menis eteenpäin ja pääsis nukkumaan. Sitten onkin enää sunnuntai selätettävänä ja pääsee töihin.

En tiedä kauanko K meinaa miettiä asioita, mutta tää on yhtä helvettiä. Tänään en vielä ole itkenyt kauheasti, on vain turta ja paha olo. 

10 kommenttia:

  1. En ollut aamulla uskoa silmiäni, mitä sun elämässäsi on tapahtunut. :´(
    Oon todella pahoillani.

    Paljon jaksamisia. Muutakaan järkevää en osaa sanoa. Toivon totisesti tämän olevan vain joku miehen aivotoiminnan ja tunne- elämän tilapäinen häiriö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Sitä mäkin todellakin toivon. Nyt ei auta kuin odottaa ja roikkua löysässä hirressä

      Poista
  2. Voi itku, olen niin pahoillani! Sure nyt kun surettaa, eipä siitä muuten yli pääse. Olet kuitenkin paljon vahvempi kuin miltä nyt tuntuu ja selviät tästä kyllä. Olisiko sellainen vanhanaikainen suklaa/valkoviinipitoinen aivojen nollaus ilta tänään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koitan pysyä erossa alkoholista ja laihiksen kolmas viikkokin kun on menossa niin en herkkujakaan viitsi yrittää. Oikeastaan ei tee mieli syödä yhtään mitään :(

      Poista
  3. Ei helvetti...luin postaukset torstaihin saakka ennenkuin tilanne selvisi oikein kunnolla. Mikä jumalauta on että äijän pitää "tutkiskella itseään ja tilannetta", eikö se nyt ole päivänselvä asia missä mennään ja mitä tilanteelta vaaditaan. Tiedän ettei tämä helpota sun tuskaasi mutta kun en viitsi paskaakaan jauhaa niin mun mielestä tuo syy oli todella munaton tapa ilmoittaa asia, vallankin kun kerran on kerännyt henk.koht. kamansa ennakkoon ja sun poissaollessa (mikä lisää teon munattomuutta).

    Oikeesti, luulin että vihdosta viimein teikäläinen saa nauttia elämästä niinkuin pitääkin mutta näköjään ei, aina sitä paskaa pitää sataa sun niskaas. Ihan kuin et ois kärsinyt tarpeeksi. Jaksamisien toivottaminen ei varmaankaan auta sua tällä hetkellä mutta sä tiedät että mä olen oikeesti pahoillani sun puolesta ja myös huolissani. Sun pitää syödä koska ei se kusipää ole sen arvoinen että sen takia kannattaa menettää terveytensä.
    Pusuja Puolikas <3

    Ps. Isot pisteet lukon asentamisesta - siihen ei olis kyennyt monen muijan mieskään joten ei mikään huono saavutus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kun ei se oo kusipää kuitenkaan. Se ei nyt vaan tajua erottaa omaa paskaa parisuhteesta kun se on niin rikki. Velkasaneeraus alkamassa muunmuassa, joten ymmärrän kyllä sen tuskan. Sitä en ymmärrä että miksi se haluaisi lisää tuskaa itselleen päättämällä tän suhteen. No, ei se vielä ole ilmoittanut mitään, joten odottelen. En tiedä onko hyvä vai huono että siinä menee näin kauan...

      En mä terveyttäni menetä, läskit vain.

      Poista
    2. Saatoin sen torstain tekstin kirjottaa vähän huonosti, en pysty sitä kuitenkaan nyt lukemaan, mutta siis kyllä mä uskon täysin että K:lla on tosi paha olo itsensä kanssa eikä se oikein pärjää sen kanssa. Olisko tilanne vähän niinkuin itsensä viiltely? Eli pahaa itselleen tekemällä kuvittelee että joku helpottaa? Tollaista mä pohdiskelin tänään.

      Poista
    3. Saatat olla hyvinkin oikeassa mutta just tuo suhteen mahdollinen lopettaminen on asia joka ei mene mun jakeluun ja sori muuten kun sanoin K:ta kusipääksi - mulla on näköjään vielä tätä omaa, henkisesti ei niin hyvää olo jäljellä ja tulee sanottua kaikkea mitä ei tarkoita.

      Poista
  4. Mitä jos se ei vaan rakasta sua, jos se vaan sai hetkeksi ajatukset pois ikävistä asioista sun kanssa ja huomasi ettei sekään auta, kun aikaa kului....joskus asiat vaan pitää hyväksyä. Ei ihminen jätä toista, jos sillä on hyvä olla sen toisen kanssa ja siitä tuntuu, että voittaa kaikki vaikeudet, kun on joku jakamassa niitä! Sä et vaan ollut se!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voihan se niinkin olla. Varmaan sanoo kyllä sen jos niin tuntee. Entäpä jos ihmisellä on niin paha olla itsensä kanssa ettei se voi tuntea mitään muuta kuin sitä pahaa oloa? No, aika näyttää miten tässä käy.

      Poista