Lukijat

lauantai 25. lokakuuta 2014

Suunnitelma muotoutuu

Huonosti ja erilaisten lääkkeiksi laskettavien nappien avulla nukuttu yön jälkeen aamu valkeni puoli seitsemältä. Eihän näin viikonloppuna ois huvittanutkaan nukkua. Ärsyttävää.

Mikä asia oli ensimmäisenä mielessä? Mikä? Niin, yksi K:lla alkava kusipää.

Koitin miettiä että mitä hyvää reissu K:n kanssa voisi tuoda. Tyydytyksen siitä että mulla oli selkärankaa ja munaa viedä loppuun juttu minkä olen aloittanut ja luvannut. Se on varmaan ainoa. Noloa olisi myös K:n veljen suuntaan, ensiksi suunnitellaan monta kuukautta ja sitten kaksi viikkoa ennen löisinkin liinat kiinni. On tietysti hommannut töistä vapaata ja varannut hotellit sun muuta. No, niin on tässä kyllä muutkin jos totta puhutaan. YKSI hyvä asia siis löytyi. Huonoja en edes viitsi enää miettiä. Itseni hajottaminen isoimpana. Hajonnuthan olen jo, mutta kyllä tässä on aineksia vielä isompaankin romahdukseen. Eilenkään ei mennyt edes puolta rullaa talouspaperia, silmät kyllä vaatii tunteja että kunnolla aukeavat. Mutta pohjalla en vielä ole.

Päätös alkaa muotoutumaan. Lähden tuon "naapurin", Helmen kanssa reissuun. Se reissu ei mua hajottaisi vaan on varmasti mielenvikaisen hauskaa! Praha ei ehkä ole entisellään meidän jälkeen. Mä olen ansainnut semmoisen reissun, jonka päätteeksi mä en romahda. Ja Helmi on ansainnut myös kun on jaksanut kuunnella mua! Jos hajoilen reissussa niin Helmi ymmärtää ja saan tarvittaessa ulvoa vapaasti. Se on reissussa aina niin tärkeää, että saa vapaasti itkeä. Norwegianin nimenmuutos ei maksa paljoa ja pitäisi onnistua helposti.

K:n suuntaan olen suunnitellut seuraavaa. Olen tehnyt jo aikoja sitten "kortin", jossa salaperäisesti paljastetaan reissusta hieman, mutta ei liikaa. Teen uuden pläjäyksen, jossa kerrotaan tarkasti, hyvin tarkasti, että miten mä olin suunnitellut meidän reissun menevän. Yllätystapaaminen veljen kanssa kuvaillaan erityisen hyvin. Torstaina meillä on sovittu kahvit ja lahjan anto. Menen, juodaan kahvit, annan ensin tämän versio kakkosen, eli miten sen olisi pitänyt mennä. Katson K:n reaktiot kun  lukee sen. Mä toivon että hän tuntee edes jotain sitä lukiessaan ja tajutessaan asian. Annan varmaan myös versio ykkösen. Jos pysyn kasassa niin hyvä, jos itken niin ei voi mitään. Pää pystyssä sieltä meinaan lähteä, kyynelsilmin tai sitten ei. Katsotaan miten se menee. Yhtä paljon pahaa oloa en varmaan pysty tuottamaan kuin mitä itse olen tässä kokenut, mutta jos edes pienen ripauksen saisin aiheutettua niin hyvä. Helvetin hyvä.

Toivottavasti keksisin vielä jonkun lisätwistin tähän, joka lisäisi raakuusastetta vielä hieman. Kyllä, olen lapsellinen kun mua on loukattu. Jos pyytäisi tänään sieltä kollin kastraatiosta ne kastroidut pallit mukaan ja keksisi niistä jonkun kivan pikku jäynän. Oho, tulipas sairas ajatus. No, toi menee jo multakin överiksi. Hauska ajatus kuitenkin. Hauska, sairas, melkein sama asia.

14 kommenttia:

  1. Hieno juttu! Näin tämän piti mennäkin. Voit siis alkaa elää jo ennen matkaa :) Iloinen olen myös Helmen puolesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, aattelin kanssa sitä K:n veljeä, että eihän se sun vika oo, jos hyvin suunniteltu juttu menee K:n pönttöilyn takia mönkään. Selitelköön ite veljelleen.

      Poista
  2. Vielä pitää pitää suunnitelmat puolivaloilla... sitä rahaa ei ilmaantunut yölläkään mistään :-O

    Sä jaksat ja kestät!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kaikki järkkääntyy :). Mä kuljen aina ihan puolivaloilla :)

      Poista
    2. Teille tulee niiiin mahtava matka, naiset, että viette sen läpi vaikka väkisin. Tarvitte sitä molemmat! Hengessä mukana, ja Puolinaiselle erityistsempit. Kyl se siitä vaikka ei todellakaan tunnu siltä vielä pitkään aikaan.

      Poista
  3. Tuohan se vasta on huikee idis, lähtee kaverin kanssa tuulettaan ajatuksia toiseen maahaan. Ihan parasta toipumista! Ai että nauroin nuille kollin palleille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kollin pallit jäi kuitenkin eläinlääkärille. Huikeita idiksiä tässä päässä kyllä riittää!

      Poista
  4. Upea suunnitelma! Ja matkakaveri, jonka kanssa reissu on varmasti rentouttava, hilpeä ja hoitava. <3 MaijaH

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan että matkakaveri suostuu lähtemään! Muuten taitaa reissu kyllä jäädä tekemättä multakin.

      Poista
  5. Ehkä vois olla vapauttavaa vaan kertoo miten asiat on sille veljelle. Voihan se olla että sekin aavistaa jo ettei asiat ole ehkä menneet ihan suunnitelmien mukaan. K.n "ravistelu" ajatus varmasti tuntuu hyvältä nyt kun oma kipu on suurimmillaan, mutta kannattaako enää tuhlata energia tähän asiaan. Luultavasti sekin olis halunnu että asiat olisi menneet toisin, mutta ei vaan oman persoonansa, historiansa ja elämänkokemuksen omaavana pystynyt parempaan tai vastaanottamaan hyvää nyt tässäkohtaa omaa elämäänsä.
    Se on sen elämänkoulu ja siihen voi luottaa että elämä opettaa ihan meistä jokaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en ole niin aikuinen että pystyisin vaan antaa olla saamatta edes vähän "kostoani". K:n veljelle kyllä kerron heti kun olen tämän käynyt K:n kanssa läpi.

      Poista
  6. Haistan loistavan idean.. Keep on rockin' girl! :)

    - Nainen 30 wee

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä loistavia ideoita tulee kuin sieniä sateella. Mä en kestä!

      Poista