Lukijat

keskiviikko 13. heinäkuuta 2016

Vaihdan miehet Pokemoneihin

Olen keksinyt elämääni miesten tilalle sisältöä. Pokemonit. Aion alkaa jahtaamaan puhelimellani Pokemoneja heti kun Pokemon go tulee Androidille. Täytän elämäni pakkomielteisellä jahtaamisella. Tehän tiedättekin jo että olen hyvä pakkomielteissä ja otan ne vakavasti. Mulla ei ole ollut deittimieskontakteja lähes kahteen vuorokauteen. Pieni aika normaaleille ihmisille, piiiiitkä aika pakkomielteisille sääliöille.

Mulla on ikävä Hörhistä, mutta se on vain tunne. Tunteet menee pois, tämäkin. Hörhiksessä on niin paljon asioita joita en sulata. Ensinnäkään en voi sietää sen koiraa. Näin on parempi kaikille osapuolille, myös sille koiralle. Katsoin sitä monta kertaa pahalla silmällä kun Hörhis ei nähnyt. Eikä se lääkkeiden kanssa sekoilukaan kauhean kivaa ollut. Realitycheck mulle vaan.

Mä keskityn nyt täysillä Pokemoneihin! Esikoinen kysyi että tiedänkö mä edes niitten nimiä? No en, mutta ei se mitään haittaa :)

POKEMON!

Lähettänyt klo

6 kommenttia:

  1. Helmi Nainen13. heinäkuuta 2016 klo 19.52

    Noh, ehkä Pokejen seura on ihan hyvää vaikkapa viikon verran, sit voi alkaa ajatella jotakin muuta :)

    Mä muistan vielä ainakin Pikachun, Pulpasaurin ja Metapodin!! (mukulat oli sillon 15 vuotta sitten hulluna Pokemoneihin)

    Muista, että jos motarilla näkyy Pokemon, EI SAA pysähtyä!!! :-D

    VastaaPoista
  2. Puolis13. heinäkuuta 2016 klo 19.54

    Mä muistan kans pikachun, se oli se keltainen :). Ja tunnusbiisin loppuhuudahduksen, eli on sitä meillä katottu, mä en vaan katsonut :D

    VastaaPoista
  3. RH14. heinäkuuta 2016 klo 11.34

    Ne on keksineet hyvän konstin lisätä suosiota. Meilläkin ainakin yksi perheenjäsen tahtoo ko. sovelluksen. Saattaishan se liikuntaa hieman lisätä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. RH14. heinäkuuta 2016 klo 21.49

      Minkälainen se koira on, että on sietämätön?

      Poista
    2. Puolis14. heinäkuuta 2016 klo 21.54

      lyhytkarvainen chihu, mä en voi sille mitään että mä en tykkää yhtään semmosista koirista mitkä on pienempiä kuin kissat. Lisäksi sen haukkumisääni osuu suoraan mun johonkin melunsietämättömyyshermoon. Kyllähän mä sitä oon sietänyt, mutta tekstinkirjoittamishetkellä en sietänyt yhtään.

      Poista
  4. Anonyymi15. heinäkuuta 2016 klo 8.47

    Meitä on kaksi kammottavaksi...Juniori eli parasta Pokémon-ikää, kun eka aalto oli. Innostuukohan vielä, nyt ikää yli 20 v. Annan sulle neuvon, vaiket sitä haluakaan. Unohda oikeesti ne miehet, ja varsinkin niiden etsiminen netin syövereistä tai muualtakaan. Keskity itseesi, ole reippaasti itsekäs ja opettele rakastamaan omaa itseäsi ja tulemaan toimeen keskenäsi. Yksin, muttei yksinäinen on hyvä olla, harrasta, käy missä lystäät ja tee just niin kuin hyvältä tuntuu. Jos Se Oikea, tai edes vähemmäm väärä on tullakseen sun elämään, niin kyllä se sieltä tupsahtaa, ilma pakonomaista hakua. Ilman parisuhdetta voi olla harvinaisen ehjä ja kokonainen, tää sun Hörhis vaikutti tyypiltä, jonka ainakin itse kiertäisin kilometrien päästä. Ota aikaa, ole itsellesi armollinen, ei sun naiseutta tai ihmisarvoa mitata puoliskolla.

    HannaHoo

    PS. KAIKKI chihut hirveitä vesipäärottia. IMHO.

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)