Menneisyyden haamut häiritsee edelleen ikävästi. Kakkosduunin kokoukseen kun menin niin piti tehdä kokoustilasta u-käännös ja mennä pihalle keräilemään vähän itseäni. Puheenjohtaja oli työvaatteissa. Niissä perkeleen maastokuvioissa ja metsänvihreissä. Niissä joita tiukasti viime vuonna halailin. VIIME VUONNA, come on... Alkuun en pystynyt edes katsomaan puheenjohtajaa, mutta kyllä se siitä kokouksen edetessä helpotti kun salaa vilkuilin ja totuttelin näkymään. Mahtoi olla friikin näköistä kun pälyilin kulmien alta. Se tuli vaan jotenkin puskista, tiesinhän mä pj:n ammatin.
Tänään kävin katsomassa Bridget Jonesin ja totesin että se mies joka mut viimeksi jätti näytti kyllä aika paljon Patrick Dempseyltä. Ihan liian paljon. Sen verran että oli häiritsevää katsoa sitä leffaa vaikka ihan hyvä olikin.
Tarttisin siis edelleen kunnon laastarin, ehkä muutamankin. Niitä on vaan helvetin vaikea näköjään löytää.
Helvetin äijä on joka puolella. Oispa kiva pystyä vihaamaan sitä.
Ei tähän osaa sanoa mitään :( Kai se on vaan se saamarin aika... :(
VastaaPoistaNiin. jostain syystä oon viime aikoina ajatellut sitä ihan liikaa.
PoistaAh ja voi. Osaan eläytyä hyvin tunnelmaan. On sullakin tuota kokemusta kertynyt...
VastaaPoistaMä tipahdin kyllä kärryiltä. Kuka mitä häh. Maastokuvioinen pj?
Pj on siis samassa ammatissa kuin Se Mies Joka Mut Viimeksi Jätti. Samat työvaatteet. Osuu väärään hermoon.
Poista