Lukijat

lauantai 20. toukokuuta 2017

Pohdintaa suorittamisesta ja hyväksymisestä

Kevät, lämpö ja aurinko. Makaan riippumatossa ja pohdin suorittamista ja sitä onko luovuttaminen ja hyväksyminen sama asia.

Mä en enää/tällä hetkellä suorita, mutta lähipiirissä on suorittaja/suorittajia. Näen selkeästi sen, että menee pää kolmantena jalkana eikä kohta enää jaksa. Pitää mennä, tehdä ja suorittaa, eikä olla itsekäs ja vaatia myös itselleen jotain. Kai se pysähtyminen ja asioiden kohtaaminen pelottaa. Mitä sisältä löytyy jos lakkaakin suorittamasta. Voi löytyä kaikenlaisia kipuja ja pelkoja joita pitäisi käsitellä ja se on raskasta.

Riippumatossa pysähdyin ajattelemaan onnellisuutta ja mitä siihen tarvitaan. Tuntui onnelliselta juuri siinä, lämmössä, lintujen viserryksen keskellä, hennon vihreän lehtipilven alla. Mietin että tuleeko osa onnellisuudesta siitä että olen luovuttanut joidenkin asioiden suhteen tai hyväksynyt asiat sellaisena kuin ne ovat. Lakannut toivomasta ja pitämästä tiukasti kiinni. Tuntuu omituiselta, erilaiselta. Ehkä mä olen muuttunut hieman. Onko luovuttaminen ja hyväksyminen sama asia? On niillä ainakin selkeä sävyero.

Onpas tiukkaa settiä tänään. Ihan meinaa aivot ylikuumentua.

5 kommenttia:

  1. Aivan kaksi eri asiaa!
    Hyväksyminen voi johtaa _luopumiseen_, joka on ihan eri asia kuin luovuttaminen.
    Eikös ne AA-laisetkin puhu, että hyväksyvät voimattomuutensa joidenkin asioiden suhteen.

    Jos ihminen ei uskalla tai osaa olla rehellinen itselleen, monen asian kohtaaminen voi olla liian pelottavaa, ja siksi mennään eteenpäin vaikka sitten väkisin. Useimmiten se pysähtyminen kyllä tulee jossain vaiheessa.. Halusi tai ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, kyllä se kroppa joskus pakottaa pysähtymään. Pitää miettiä vielä tuota hyväksymis/luopumis-juttua. Eiks ne oo ainakin läheiset kaverukset :D

      Poista
    2. Korkeintaan hyvällä tavalla :D eli kun hyväksyt, voit LUOPUA. LUOVUTTAMINEN on ihan muuta.

      Poista
  2. Samantapaista viimeaikoina pohtinut, pitäisi hyväksyä asiat eikä harata vastaan. Pikkuhiljaa ajatustyö alkaa tuottaa tulosta ja voi siirtyä tekoihin :)

    VastaaPoista
  3. Oon miettinyt tuota samaa jo pidemmän aikaa. Silti suoritan koko ajan lisää. Enkä enää tiedä miksi, enkä sitäkään miksi en lopeta..

    VastaaPoista