Lukijat

lauantai 10. kesäkuuta 2017

Mitä kuuluu Puolis?

Mitä mulle kuuluu? Tuntuu että elämä on ollut jotenkin yllättävän kiireistä viime aikoina. Osansa kiireen tunnusta on luoneet jääkaappihässäkät sun muut. Kai mä oon niin heikko, että kaikki tuommoinen syöksee mut normaaleilta raiteiltani. Nyt oon onneksi päässyt jo raiteilleni takaisin.

Torstaina oli kokous Helsingissä yhden luottamustoimeni tiimoilta jonka virallisen osuuden jälkeen lähdettiin porukan kanssa Tallinnan risteilylle. Täysihoito ja omat hytit, tuli fiilis että oon päässyt parempiin piireihin :D. Tosin kun ryhmän puheenjohtaja kaatoi pöydällisen kaljaa syliinsä, ripusti farkut kuivumaan, vilautteli sukukalleuksiaan kannella ja oksensi tuolinsa viereen niin tulinkin siihen tulokseen, että ihan normiseurassa tässä ollaan. Itse olin ainut ajokuntoinen reissusta palatessani, ainut joka olikaan autolla.



Edellisenä iltana otin toki tarjotut juomat vastaan ja löysinkin itseni laivan porealtaasta kahden ryhmäämme kuuluvan miehen seurasta sen jälkeen kun olin maininnut, että harmi kun en ottanut uikkareita mukaan. Ei mennyt kuin sekunti kun jostain lensi uikkarit mun viinilasini viereen, joten ei muuta kuin poreisiin! Eipä mennyt kauaakaan kun toisen käsi oli mun vyötäröllä ja toisen käsi reidellä. Tuntui hieman hmm... väärältä ja likaiselta. Illemmalla kyllä heitin ihan molempien miesten kuullen ääneen sen, että olipas vähän outoa kun olivat mussa kiinni kumpikin tahollaan. Taisivat hieman nolostua ja hyvä niin. Seuraavana päivänä pyytelivät anteeksi asiaankuuluvasti. En oo kovin herkkä tuommoiselle, mutta joku toinen olisi voinut ollakin. Varsinkaan kun eivät vielä tunteneet mua niin hyvin että tietäisivät millainen olen niin aika riskillä vetivät, toinen vielä semmoisessa asemassa että olisi voinut olla hyvinkin haitallista hänelle. No, ollutta ja mennyttä.

Rankka reissu, mutta tulipahan tehtyä. Olin tyttöjä hakemassa asemalta kaksi minuuttia ennen junan tuloa, joten aika hyvin ajoitettu. Vähän kyllä jännitti että ehdinkö.

Olen mä TKM:nkin kanssa aikaa viettänyt. Helatorstaina tuli mun luokse, grillattiin, lojuttiin riippumatoissa, luontopolkuiltiin, istuskeltiin rantakalliolla, saunottiin, tehtiin tehokkaasti kaikki mitä reilussa vuorokaudessa ehti. Tällä viikolla nähtiin illan verran Tampereella. Pienet hetket on löydettävä ja hyödynnettävä.

Koulu päättyi, esikoisella koko peruskoulu. Kaksi stipendiä ja hyvä todistus, itku tuli juhlassa kun aloin kesken juhlan ajattelemaan miten vasta ihan äsken olin saattelemassa pientä ekaluokkalaista koulutielleen ja nyt pakollinen osuus on suoritettu. Viikon päästä jännitetään yhteishaun tuloksia. En voi olla miettimättä että miten samaa rataa on esikoisella mennyt kuin itselläni tuossa iässä. Yli ysin keskiarvo, isoskoulutus käyty (itselläni jäi kesken), hakenut parempaan lukioon kuin lähilukio (itse en kuitenkaan päässyt, yksi kymppi olisi pitänyt olla enemmän). Jännä nähdä miten käy.

Olen pistellyt Humiraa nahkaani nyt muutaman kuukauden ajan ja luulen että olen saanut sivuvaikutuksena pahoinvointia. Ei kiva. Ei sitä ole ollut kuin viikon verran, mutta joka päivä jokusen tunnin ajan. muuten Humira on kyllä auttanut ihoon hyvin ja sivuvaikutuksena myös lonkkaan. Toivottavasti pahoinvointi on ohimenevä ilmiö. (Raskaana en voi olla).

Siinäpä tiivistetysti mun kuulumiset. En ole jostain syystä saanut oikein aikaiseksi kirjoitella, mutta yritän parantaa tapani ja kirjoitella jos jotain tähdellistä tulee mieleen. Oman pään tutkiskelun olen nyt jättänyt toistaseksi parempiin aikoihin, ei vaan just nyt jaksa.

Lämmintä lauantaita teille ihanat!

7 kommenttia:

  1. Hei me tarttetaan ihmissuhdetilannekatsauksia ;) TKM-päivitys ihan liian lyhyt! :D
    Mut joo, pään tutkiminen voi olla uuvuttavaa - kannattaa tehdä sitten kun on energiaa kunnolla siihen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mun ihmissuhteissa tapahdu kauheesti niin ei oo julkisesti raportoitavaa :D. Lupaan kertoa sitten jos mua kositaan tai mut jätetään :D

      Poista
  2. Istuiko se oikeesti kalsarisillaan tuolla kannella, missä housut oli kuivumassa? :D On sulla ollu vauhtia ja vaarallisia tilanteita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu-u! Ja sieltä sitten kalsarin rakosesta vilautteli ties mitä. Sitä osastoa en nähnyt eikä ollut niin tarpeenkaan kyllä. Kyllä mä tilanteisiin jouhun, huoh...

      Poista
  3. Hitto nainen, sulla on aihetta olla ylpeä!
    Oikeesti, sulla ei ole ollut mitään helppoa ja silti muksut menestyy koulussa, sinä omissa hommissas jne. Moni ei siihen ois pystynyt eikä pysty joten iso halaus sulle!

    Sitten uteliaisuuteeni: Mitä jumalauta Humira on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thänks :). No, toinen menestyy, toinen menestyy vähän hillitymmin kutosen todistuksella...

      Humira on biologinen lääke jota käytetään ainakin johonkin reumajuttuihin ja mun tapauksessa Hidradenitis suppurativaan, eli tuttavallisemmon hikirauhastulehdukseen. Kävin tuossa vuoden alussa hakemaan semmosenkin diagnoosin. Krooninen ja ällöttävä vaiva, johon se Humira on kyllä auttanut ihan hyvin, mutta noinkohan sitä voi jatkaa jos sivuvaikutuksia alkaa tulemaan. Katsellaan ja toivotaan parasta. Mä pidän peukkuja sullekin, että pystyt olemaan meidän ilona täällä blogistaniassa terveytesi puolesta :)

      Poista
    2. Kiitos tiedosta ja pidetään tosiaan peukkuja ettei sivareita tule. Ne kun taas tietäisi taas lisää raksuja kompensaatiolääkkeiden muodossa.

      Poista