Lähin työkaverini oli mua ennen luottamusmiehenä, nyt on ollut mun varana koska halusi jättäytyä pois luottamustoimesta. Hän ei ilmeisesti ole ollenkaan tykännyt tyylistä jolla asiaa olen ajanut (eli periksiantamattomuudesta ja valmiudesta viemään asia liittotasolle), joten erosi pestistään juuri ennen lomansa alkua. Koin sen henkilökohtaisena epäluottamuslauseena. Se on aika iso juttu pienessä työyhteisössä.
Lopputulema "taistelussani" oli se, että puolet toimihenkilöistä (suurin osa naisia) saivat tuntuvat palkankorotukset (useita satasia/kk) ilman liittojen vetämistä mukaan. Tiedotin asiasta enkä saanut ainuttakaan kiitosta.
Taputan siis itseäni olalle ja totean "hyvää työtä Puolis". Asia olisi ollut sellainen, johon kollegani olisi pitänyt luottamusmieskautenaan tarttua, mutta ei tarttunut. Ehkä otti sitten siitä nokkiinsa.
Tässä samalla olen miettinyt että kun kuitenkin olen tämmöinen "tiukkapipo" tietyissä asioissa, periksiantamaton ja "kovakin" niin miten hitossa mä sitten parisuhteissa olen ihan kynnysmatto. Mietin sitäkin tänään, että en lasten isän kanssa ollut mitenkään kynnysmatto vaan se parisuhdelaivan ohjaaja, joka päätti kaiken. Se en missään nimessä halua olla enää, ehkä mulla on sen kompensointi sitten mennyt överiksi. En tiedä mitä tässä on tapahtunut.
Koska mulla ei ole juuri nyt juurikaan elämää, joudutte lukemaan epämääräisiä vuodatuspostauksia x-aikaa. Pahoittelut niistä.
Sä oot työelämässä vahva ja parisuhteessa heikko koska et jostain syystä eron jälkeen ole tajunnut arvoasi vaan hyväksynyt paskaa (piilottelukuvio! Lumihanki??!!). Joo, Dr. Phil - yliopistosta saamani diplomi takaa, että tiedän mistä puhun.
VastaaPoistaToisaalta sä lähdet avoimena ja täysillä mukaan ja se ei ole väärin. Se on arvokasta ja aitoa. Sulla on vaan osunu paskoja sattumia...
Niin... tarvii muuttua vähän. Ei paljoo, koska muuten mä oon täydellinen :D
PoistaTOSI outoa ettet saanut kiitosta???!!!!! Kiitos muuten, tajusin, ettei meillä ole mitään tuommoista 'luottamusmies'-roolia töissä ja sitä tarvittaisiin! Taidan tästä vinkata töissä. Musta aika upeata saada läpi tommonen palkankorotus.
VastaaPoistaEhkä se heille paremmin realisoituu kun se palkka kilahtaa tilille ensi viikolla. Tuntuu kyllä että ei kukaan mun sähköposteja edes lue.
PoistaOnpahan kusipäistä porukkaa jos kukaan ei tajua kiitosta sanoa. Hyvä Puolis todellakin!!
VastaaPoistaNii, hyvä minä! :)
PoistaEi ole totta. Jos mä saisin ihan kenen tahansa ansiosta palkankorotusta enemmän kuin pari euroa kk, niin kiitoksen lisäks varmasti tarjoaisin jotain. Siis tollainen olis mulle ihan järjettömän iso juttu, jos saisin satasia lisää kuussa. Varsinkin kun huomaan itsestäni, että mä olen se, joka joustaa, tekee hommia omalla ajalla jne, vaikkei sitä ole mun palkassa mitenkään huomioitu. Miehet osaa toki ottaa edut itselleen. En osaa edes kuvitella tuollaista onnea, että joku taistelis palkankorotuksen mun puolesta mulle. Ja jos niin kävis, niin veisin syömään tmv, koska olisin onnesta soikeana kiitollisuudesta. Omituista väkee teillä...
VastaaPoistaSä oisit ihana työkaveri :)
PoistaNo omituista väkeä totisesti! Kiitos, Puolis, että olit periksiantamaton ja toteutit oikeudenmukaisuusperiaatetta sellaisten puolesta, jotka ei näköjään osaa sitä arvostaa. Läheltä niitä luottamusmieshommia katsottuani tiedän, että työnantajat kyllä ottaa sen rahan minkä vaan itelleen saa.
VastaaPoistaKyllä! Työnantajat häikäilemättömästi "riistää" työntekijää kun vain tilaisuuden saa. Otetaan esimerkkinä työajan kiky-lisäys. Mahdollisuus olisi ollut olla ottamatta sitä käyttöön meillä, mutta ehei, sitä ei haluttu tehdä. Että haistakoon vaan...
PoistaEi ole TKM päässyt tuonne sivupalkin Elämäni ihmisiä-kategoriaan?
VastaaPoistaEi ole päässyt. Ei sinne muutamilla treffeillä pääse, vaikka heilauttikin alkuvuodesta mun tunne-elämää aikalailla :)
PoistaPitäis oikeestaan siivota tuota listaa kun osalla miehistä ei ole enää minkäänlaista (ei edes henkistä) roolia mun elämässä. Mutta ehkä annan toistaiseksi olla jos se helpottaa seuraamista
Poista"Ei sinne parilla treffeillä pääse" Ah-ha-haa huutonaurua! Parasta puolista jälleen. Se siitä kynnysmatosta, arkirealismi ja käytönnönnainen! Alatko mun tyttöystäväksi?
Poista-Satu
Oon niin monta kertaa miettinyt että olis niin paljon helpompaa olla lesbo (viimeksi eilen) kun hyviä naisia olis nin paljon vapaana, mutta kun ei, ei vaan ei, tarvii miehen vaikka niitten kanssa meneekin hermot :D
PoistaAivan käsittämätöntä, että työkaverit jättivät sinut ilman kiitosta. Kertoo kyllä heistä aikaslailla.
VastaaPoistaVielä noihin erojuttuihin. Joku "viisas" joskus sanoi, et uusis suhteis yleensä näyttämö vaan vaihtuu ja sama tarina jatkuu...
Kyl mä uskon että jokaisesta suhteesta oppii jotain :). Ja jos on viisas niin ei toista niitä samoja virheitä. Mä oon ainakin oppinut paljon, vielä pitäisi ne opit käytäntöön siirtää.
PoistaMur. Kiukkunen sun puolesta. Kyllä mä ainakin kiittäisin, melkein polvillani :)
VastaaPoistaVai polvillaan :D. Ei ny tarvii liioitella :D
PoistaJopas on työkaverit sulla. Ois paree kiittää pian. Skumppapullolla 😀
VastaaPoistaKikatin tota et Katkis ei päässyt sivupalkkiin. Ootan innolla kuka pääsee.
Kutsuthan mut häihin 😇
Mä niin tykkään lukea sun ajatuksia.
Mihin häihin :D. Sut ois kyllä kiva tavata :). Missähän päin sä vaikutitkaan jos vaikka meidän tiet törmäisi joskus :). Mäkin tykkään lukea sun ajatuksia. Sä et vaan KIRJOTA TARPEEKS :D
Poista