Lukijat

keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Takaisin nettitreffeille

Mä niiiiiiin inhoan ekoja treffejä! Mä jännitän niiiiin paljon ennen treffejä. Ehkä se jännittäminen kertoo niistä toiveista, odotuksista sun muista mitä niihin treffeihin on ladattu. Koitan unohtaa ne toiveet ja odotukset ja kohdata miehen siinä hetkessä. Siis jos en satu pyörtymään. Pitää olla ekat treffit että voi olla tokat. Niin se vaan on.

Tällä kertaa kyseessä onkin aikamoinen catch, ei lapsia, erosta jo vuosi, haluaa parisuhteelta samoja asioita kuin minä (eli myös sitä yhdessäoloa), työssäkäyvä, fiksu, ihan söpö, ei puolustusvoimilla töissä (en tajua miksi mä törmään niihin koko ajan, ne on aina näköjään tietyntyyppisiä henkisiltä ominaisuuksiltaan). Tietty se on sit patologinen valehtelija. Ai kauhee mikä ajatus! Meillä on kirjoitellessa menneet kaikki niin yksin kuin vaan voi. Että kyllä niitä sopiviakin välillä löytyy, tosi harvoin vain.

Nyt pitää osata pelata kortit oikein ja toivoa että livenäkin kemiaa löytyy. En tosin osaa olla muuta kuin mitä olen eikä se oikeastaan kannatakaan.  Saa pitää peukkuja tunnin päästä.

32 kommenttia:

  1. Peukku. Laittaisin sellaisen kuvakkeen, jos osaisin.

    VastaaPoista
  2. Mä niin pidän sulle peukkkuja. Vähintään sille ettet pyörry :D
    Ihailuni sille, ettet jää tuleen makaamaan.

    TUU HETI KERTOMAAN fiilikset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En pyörtynyt, en liukastunut kengissäni omaan jalkahikeeni (jota jännityksestä puski kuin Kymijoki konsanaan. Hyvin meni ja mielikuva miehestä vahvistui vain :)

      Poista
  3. OOO jännää! Peukutan :) Eihän asu sit missään kauheen kaukanakaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nooo, asuu kyllä reilun tunnin matkan päässä, mutta käy tässä samassa kaupungissa kyllä töissä. Ei siis paha ollenkaan :)

      Poista
  4. Toivottavasti kaikki on mennyt nappiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika nappiin meni kyllä jännityksestä huolimatta :)

      Poista
  5. 👍👍👍 Apua, jännää!! 😄😄

    VastaaPoista
  6. Nopeaa toimintaa! Kiva että treffit menivät hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon joskus nopean toiminnan nainen :). Ei saa jäädä tuleen makaamaan! Jos niitä hyviä tulee vastaan niin ne pitää napata äkkiä pois kuleksimasta!

      Poista
  7. Voi että... Olisit nyt vähän kauemmin tutustunu Puolikseen ja opetellu löytämään onnellisuutta ittestäs. Mutta tsemppiä silti tälle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan sitä onnellisuutta. Mutta eniten mun pitäis oppia sitä onnellisuutta itsessä sen mahdollisen parisuhteen aikana, eikä kokea sitä onnellisuutta sen miehen kautta. Se on ehkä vielä suurempi haaste kuin tuo yksinäinen onnellisuus :)

      Poista
    2. Kuinka kauan on tarpeeksi kauan?

      Poista
    3. Ehkä se on tarpeeksi kauan kun tuntee valmiuksia siihen deittailualtaaseen hyppäämiseen?

      Poista
  8. Ja nyt Puolis, lupaa ettet paljasta blogiasi tälle uudelle! Muuten se menee meiltä muilta ihan pilalle ja saadaan lukea vaan arvoituksellisia ja ympäripyöreitä viittauksia johonkin, mistä ei saa mitään selvää! Olisit niin ihana että palkitsisit meidät uskolliset lukijat jatkossakin reaaliaikaisella ja tutun rehellisellä tilannekuvauksella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No en todellakaan! Se edellinen kerta oli niin suuri vahinko ettei mitään rajaa! En silloin voinut kuvitellakaan että meistä voisi koskaan mitään tulla, joten se oli syynä sille mokalle. Ja kyllähän se lukeminen ja mun historian täydellinen tietäminen varmaan osaltaan asioihin vaikuttikin. En tiedä.

      Poista
    2. Niin tää sun päiväkirjahan ei oo missään salasessa piilopaikassa jonka löytää vaan jos sä kerrot asiasta... Linkit tämmösiin leviää nykyaikana nopeesti erilaisissa ryhmissä ja jos kirjottaja osuu kohalle niin kyllä sen aika nopeesti tunnistaa.

      Poista
    3. Ei tietenkään ole. Mun pieni blogini ei ole kuitenkaan mitenkään erityisen suosittu eikä mediaseksikäs, joten enpä usko että kovinkaan suurta "vaaraa" on olemassa. Jos joku deittailemistani miehistä blogini löytäisi mut kirjoittajaksi tunnistaisi niin sitten se olisi niin. Ei mun elämässä ole mitään salattavaa.

      Poista
  9. Itse näen, että kun on takana huono kokemus, jos sopiva henkilö osuu kohdalle, niin täysillä vaan liikkeelle. TKM ei ansaitse sitä, että Puolis istuis himassa itkemässä sen perään

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niitä hyvän tuntuisia on oikeesti niiiiiiiiiiiiiiiin hemmetin vähän liikkeellä, joten kyllä niihin vaan on tartuttava jos siltä tuntuu ja katsottava onko mitään mahiksia.

      TKM:n puolustukseksi sanottakoon, että eihän hän paha ollut, niin eri tilanteessa ja etsi vielä sitä tyyliä jolla eletään eron jälkeen. Oppinee aikanaan tai sitten omistautuu täysin lapsille ja exälle. Se on jokaisen oma valinta tietty.

      Oma mokahan se oli että mahdottomassa tilanteessa halusin hakata päätäni seinään noinkin pitkään, kova pää.

      Poista
  10. Kehottaisin silti, ettet tällä kertaa rakastu rakkauden ajatukseen ensitreffien jälkeen, vaan tutustut oikeasti kaikessa rauhassa tähän uuteen ihmiseen, ystävystyt ennen ihastumista/rakastumista. On menneet aika hurjaa pikavauhtia nuo edelliset, sitä TKM:ää ehdit tavata muutaman kerran tapailukuukausien aikana, ei siinä vielä pitäisi sydän särkyä. Kuulostelet, kuka olet itse, kuka tuo toinen ja onko ihan varmasti hyvä olla yhdessä, eikä vaan palava halu parisuhteeseen?

    HannaHHoo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tätä tuossa yllä yritin sanoa. Että tutustuminen omaan itseen ei käy ihan niin nopeasti, kuin vois kuvitella. Toisella ihmisellä on helppo paikata omia reikiä, mutta pidemmän päälle se vain siirtää ongelmaa.

      Poista
    2. En mä ole rakastunut rakkauden ajatukseen :). Kyllä mä olen siihen ihmiseen aina ihastunut. Monia potentiaalisia ja "paperilla" sopivia on ollut joihin en ole ihastunut vaikka olisin halunnutkin.

      Oon myös sitä mieltä että ei se suhteen pituus tai tapaamiskertojen lukumäärä välttämättä korreloi siihen miten se sydän särkyy. Lasten isän kanssa olin sen 13 vuotta, mutta eniten kuitenkin sydän taisi särkyä Sen Miehen Joka Viimeksi Mut Jätti kanssa. No, eipä tähän taida olla absoluuttista totuutta. Jokainen kokee erot tavallaan. Jollekin muutaman kuukauden juttu voi koskea syvemmältä kuin vuosikymmenen juttu.

      Poista
  11. Nyt täytyy kysyä että missä sä nettitreffailet, onko se Tinder vai joku muu? Itse en ole nettitreffaillut vielä, mutta nyt alkaa olemaan aika sekin aloittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomi24 on ollut se mesta josta mä olen parhaiten löytänyt. En tykkää tinderistä yhtään kun siellä harva hakee oikeasti parisuhdetta, ainakin täällä päin. Tsemppiä sulle, älä lannistu!

      Poista