Lukijat

maanantai 14. elokuuta 2017

Mahtavaa!

Just tänään mä nautin ihan suunnattomasti sinkkuudesta ja yksin asumisesta. Kävin retkeilemässä hetken mielijohteesta läheisessä kansallispuistossa ja tuntui niin hyvältä. Ystävä kysyi että veikö Mies nro 2 mut sinne retkeilemään. Vastasin että ihan menin itsekseni, koska ei tässä parane odotella että seuraa saisi tai jää muuten elämättä tässä odotellessa. Sitäpaitsi Miehen nro 2 kanssa tuskin edes tulee toisia treffejä ainakaan ennen joulua. Mielenkiinto kyllä hiipuu tällä tahdilla. Sitten vain seuraavia kehiin :)

Mutta siihen varsinaiseen asiaan. Sinkkuuteen ja yksin asumiseen. Päässä alkoi listautumaan asioita joista nautin:

-saa päättää ihan itse menemisistään ja tulemisistaan
-jos ei huvita siivota niin ei tarvitse
-voi käydä vessassa ovi auki
-ei tarvitse heräillä kenenkään kuorsaukseen (omaani en herää)
-ei ole pakko tehdä ruokaa tai käydä kaupassa
-voi viettää päivän netflixin kanssa sängyssä jos tuntuu siltä

Alan pikkuhiljaa pääsemään taas tähän hyvään fiilikseen sinkkuudesta. Enhän mä kenenkään kanssa asunut ole piiiitkiin aikoihin, mutta vaikkei parisuhteessa yhdessä asukaan niin kyllä sen toisen on ottanut silti huomioon varsinkin menoja suunnitellessa. Tämän päiväisen retkenkin olisin varmaan jättänyt odottamaan aikoja jolloin olisin saanut sen tehdä sen rakkaan kanssa.

Huomenna pölähdän vähän ex tempore siskon tyttöystävän mökille ja nautin mökkifiiliksestä yhden yön verran. Sen jälkeinen loma on vielä auki ja hyvä niin. Voi tehdä ex tempore-asioita tai olla tekemättä, ihan miltä sattuu tuntumaan :)





Okei, myönnän että ei ollut kivaa olla yksin viikonloppuisen myrskyn aikana ja on hetkiä jolloin sitä toista kaipaisi. Hyvä fiilis on nyt siitä huolimatta :)

5 kommenttia:

  1. You go girl! Pakko nyt tulla kommentoimaan että toi on nyt oikea asenne! Itse elin reippaasti yli kuusi vuotta ihan vaan itsekseni, ja opin niin todella nauttimaan siitä. Just tuosta että voi tehdä mitä lystää ja mennä milloin huvittaa. Lähdenkö tänään kavereiden ulos? Kyllä. Hankinko toisen kissan? No eipä tarvi paljon lupaa kysellä. Siivoanko tänään vai huomenna? En kumpanakaan jos ei huvita. Siinä sitä oppii tuntemaan omat oikkunsa ja arvostamaan itseään juuri sellaisena kuin on. Ja niin vaan kävi että kun en enää vuosiin ollut mitään etsinytkään niin se tulikin vastaan. Nyt asutaan yhdessä, lapsi tulossa ja ihmettelen itsekin että kuinka tässä näin kävi. Mutta rehellisesti voin sanoa että rimaa en missään vaiheessa laskenut koska päätin etten kyllä rupea tyytymään sinne päin -tyyppeihin. Enkä toisaalta usko että olisin yhtään onnettomampi vaikka vieläkin olisin yksin. Elämä vain olisi erilaista, mutta ihan yhtä arvokasta. Joten nauti tuosta tunteesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuosta riman laskemisesta mä oon Terppulin aiemman kommentin kanssa silleen vähän samaa mieltä, että tarpeeksi kun Tinderiä tai nettitreffejä selaa niin alkaa karsimaan ihmisiä tyylillä "yök, luomi väärässä paikassa" ja "yhdys sana virheitä liikaa" tms. niin silloin on kyllä ihan hyvä tehdä pieni realitycheck, jonka myönnän itse tehneenikin. Ehkä se ei varsinaisesti ollut riman laskeminen vaan enemmän tosiaan realitycheck.

      Aion nauttia tästä uudelleen löytämästäni itsenäisyydesta nyt täysillä :)

      Poista
  2. Eihän se rakkaan olemassaolo takaa sitä, että se edes haluais samoihin paikkoihin (monta kertaa ajatellut, että olispa joku jonka kanssa jakaa tämäkin elämys)...
    Mutta hienoa luontoa siellä! Oliko hyttysiä/paarmoja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tietty, mutta jotain toivoa ehkä olis :D. Hyttysiä tai paarmoja ei ollut YHTÄÄN! Olin todella yllättynyt! Olin kyllä myrkyttänyt itseni, mutta en nähnyt niitä myöskään muiden kimpussa. Pitää toivoa että saan viikonloppuna lapset raahattua mukaan. Uskon että salaa tykkäisivät.

      Poista
  3. No nyt on oikea meininki! :) :) Hyvä sinä!!! :)

    VastaaPoista