Lukijat

maanantai 13. marraskuuta 2017

Rami, Leena ja megalomaaninen riita

Eilinen oli niin monella eri tavalla niin hämmentävä ja outo, että vieläkin olen ihan äimänä että mitä helvettiä tapahtui. Erittäin sekava päivä, mutta yritän sen kirjata tähän jollain tavalla ymmärrettävästi.

Sain kuulla että mun näköistä tyttöä etsitään eräällä matkailuun liittyvällä foorumilla ihan suttuisen kuvan kanssa. En itsekään osannut varmaksi sanoa että olenko se minä vai en. Itse en foorumiin kuulu, vaan tuttavani toimi viestinvälittäjänä. Etsijä oli miespuolinen, sanotaan nyt vaikka Rami. Rami antoi tuttavalleni vähän lisätietoja, eli nimen ja tiedon että etsittävä tyttö oli ollut naispaikalla hotellissa ja huonekaverin nimi oli sanotaan nyt vaikka Leena. Asiat täsmäsivät ja päädyin itse etsimään Ramin yhteystiedot ja laittamaan hänelle viestiä, että miksi mua etsii. En muistanut ketään miestä matkalta.

KK:n kanssa palloteltiin läpällä ideoita että miksi mua etsii. Mä ajattelin että Leena olisi jättänyt mulle mittavan perinnön ja Rami on Leenan pesänhoitaja. KK on sanonut että ei ole mustasukkainen, mutta hänen ajatuksensa olivat enemmänkin siinä että Rami on stalkkeri tai että mä olen jäänyt hänen mieleensä siltä matkalta eikä ole saanut mua mielestään 22 vuodessa. Juttu meni KK:n värittämänä pikkuhiljaa, jotenkin tosi outoon suuntaan, enkä enää löytänyt siitä huumoria. Mä aloin ärsyyntymään (eikä Rami vastannut mulle, kuka ei päivystä koko ajan netissä???) ja menin sanomaan maailman rumimman loukkauksen. Tämä on suora lainaus siitä loukkauksesta:

"Mun mielestä tää oli tosi hauska juttu, mutta jotenkin sä sait tehtyä tästä tosi oudon jutun"

Ilmeisesti oltiin ihan eri mielialoilla ja huumorin tasoilla, koska tuosta lauseesta lähti semmoinen lumipalloefekti, ei kun lumivyöry, ettei mitään tolkkua ja jonka alle mä jäin. Tuijotin vain ruutua silmät ja suu hämmästyksestä selällään kun mies hakkasi sinne kiukkua.  Sitä tuli ja tuli. En ymmärtänyt alkuunkaan että mitä niin pahaa olin sanonut että tuommoisen reaktion sain aikaan. Ilmoitin että en aio enää osallistua keskusteluun niin kauan kun mies on noin kierroksilla.

Muistakaa, että riitelimme ihmisestä, jonka tarkoitusperistä meillä ei ollut MITÄÄN hajua, vain läpällä heitettyjä skenaarioita. LÄPÄLLÄ!

Mies jatkoi vuodatusta äärimmäisen loukkaantuneena enkä mä kertakaikkiaan ymmärtänyt että mitä tapahtuu. Anteeksikin pyysin (vaikken tiennyt mitä, mutta neuvonantajani niin neuvoi). R-sanan myös laitoin neuvonantajan käskystä, vaikka teki enemmän mieli laittaa V-sana. Ei auttanut anteeksipyynnöt eikä R-sanat.

Tilanne eskaloitui semmoiseksi että koin parhaaksi soittaa. Ajattelin että asiat selviävät paremmin niin. No, sain samanlaista konekivääritulta korvaani, kuin mitä ruudullekin. Suunvuoroa en oikein saanut ja sen vähän mitä mitä onnistuin sanomaan, oli väärin sanottu. En edelleenkään ymmärtänyt häntä eikä hän mua. Puhelun aikana Ramin profiilista vastattiin. Vastaaja oli Leena. Luin Leenan viestin KK:lle. Leena oli törmännyt vanhoihin lomakuviin ja halusi vain kuulla mitä mulle kuuluu. Rami on hänen miehensä. Eihän tuo tieto enää mitään auttanut kun meidän riidassa oli kyse paljon enemmästä kuin Ramista ja Leenasta.
Kun luurista alkoi tulemaan kommentteja siitä, miten mulla ei ole oikeutta sanoa jotain ja että mulla ei ole oikeutta tuntea niin tai näin ja kun olin kysynyt, että olinko todellakin kuullut oikein, että sanoiko hän tosiaan, että mulla EI ole oikeutta tuntea jotain niin mulla meni kuppi nurin. En todellakaan osannut käsitellä tommoista asiaa mitenkään aikuisesti vaan en keksinyt muuta kuin että lopetin puhelun. Olisi pitänyt pystyä jotenkin johonkin muuhun tapaan toimia, mutta en pystynyt. Mun virhe nro 2.

Mies ilmoitti viestillä että tämä on nyt tässä ja hyvät jatkot. Mä tuijotan taas monttu auki ruutua, että mitä vittua tässä nyt tapahtuu. Kaatuiko meidän parisuhde just RAMIN ja LEENAN takia? Siis seriously!

Pyysin anteeksi luurin korvaan lyömistä ja pyysin, että josko rauhotuttaisi. Pikkuhiljaa alkoi kierrokset laskemaan, jokunen tunti siinä meni ja nukkumaan pääsin yhdeltä. Mies alkoi tajuamaan ylireagointiaan hieman ja pyysi anteeksi. Jossain vaiheessa sanoi että pelästyi kyllä vähän itsekin sitä, miten helposti oli musta luopumassa. Mä toivon että mies pohtii tuota reagointiaan ja käytöstään. Mä olen pohtinut omaa osuuttani ja ainut minkä olisin tehnyt toisin, on se puhelun lopetus.

Mä en aio jatkossa kuunnella ohjeita siitä, että minkälaisiin tunteisiin mulla on oikeus ja mitä mulla on oikeus sanoa. En myöskään ota kovin montaa kiukkueroa vastaan. Vallankäyttöä ja alistamista, ei kuulu mun parisuhteeseen. Hän ei toki koe alistaneensa mua.

Jos tässä postauksessa ei tuntunut olevan mitään tolkkua niin olette ymmärtäneet tapahtumien kulun täysin oikein. Eilisessä ei ollut mitään tolkkua ja olen vieläkin pihalla siitä että mitä tapahtui. Nähdään huomenna livenä ja toivon että asiasta voidaan vielä keskustella rauhallisesti.

Mun mielestä oli hemmetin hauskaa löytää 22 vuoden takainen hotellikamu mun ensimmäiseltä ulkomaanmatkalta jonka tein yksin.

Tsiisus mikä ylläridraama! 





20 kommenttia:

  1. Mulle tuli mieleen, että olisko miehellä ollu taustalla joku vanha omakohtainen tapahtuma, joka löi läpi mutta mitä ei voinu kertoa... muussa tapauksessa tuo kuulostaa kyllä erikoiselta. Ja siinäkin tapauksessa kyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä, mainitsi että osa johtuu varmaan paskasta lapsuudestaan, mutta tiedostaa että ei voi piiloutua sen taakse. Perin erikoinen tilanne.

      Poista
  2. Mä suhtautuisin nyt todella, todella varovasti tuohon mieheen. Ehkä on tähän asti esittänyt sitä unelmamiestä, mutta vaikuttaa, että kun vähän raaputtaa, niin totuus paljastuu. Eikä se totuus taida olla kovin kaunis. Aina on tekosyy, yleisin on se, että koska olin juonut liikaa. Ehkä on hyvä, ettette olleet nokikkain, tuollainen raivo voi purkautua helposti fyysisenä. Ole varuillasi.

    HannaHHoo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedostan tämän outouden ja seuraan tilannetta. Mä tiedän millaista käytöstä mä siedän, muutaman virhearvionkin siedän kyllä, mutta en jatkuvaa tuommoista käytöstä kyllä mitenkään. Olen vähän varpaillani kyllä. Fyysistä väkivaltaa ei ole koskaan kokenut enkä semmoista tule kyllä sietämäänkään tippaakaan.

      Poista
    2. Tismalleen samaa mieltä. Ei ole sattumaa, että heti kun on tila sun kaapissa, alkaa kontrollointi. On ollu liian täydellinen ja ymmärtävä -- epänormaalilla tavalla. Hyvä että tuli nyt esille tämä.

      Poista
    3. En mä koe että olisin mitenkään kontrolloitu. Tällä hetkellä en suostu ajattelemaan pahinta ja myrkyttämään suhdetta epäilemällä. Ehkä teen virheen, ehkä en, mutta mä uskon ihmisten hyvyyteen kunnes toisin todistetaan. Yksi riita ei mun elämässä ole todiste.

      Ei ole ollut täydellinen, kyllä niitä ihmiselle tyypillisiä epätäydellisyyksiä on tullut esiin onneksi. Ei kukaan ole täydellinen.

      Poista
  3. No johan oli. Mut tällasii sattuu. Järkkyjä ylilyöntejä. Olen tässä ehtinyt oppimaaan et ne johtuu yleensä vanhoista parisuhdetraumoista tai jotain.
    Raskasta.
    Mut puhuminen auttaa yleensä. Kunhan ei puhu ramista ja leenasta. Kikatusta. Sorry.

    Tsemppiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo. Rami ja Leena on sen sortin kirosana että ei parane kyllä ihan hetkeen mainita. Tsiisus.

      Poista
  4. Tsemppiä Puolis! Hyvä että sulla on rajat selvillä, pidä niistä kiinni jatkossa (toivottavasti ei tarvii). Ja puhukaa, puhukaa, puhukaa. Mies taisi olla vähän mustasukkainen kuitenkin ja se on ihan ok. Mut se pitäis pystyä myöntämään eikä noin että se purkautuu inttävään herjanheittoon ja vääjäämättömään raivokohtaukseen kun toinen kyllästyy siihen inttämiseen. Musta tuntuu että kiukkueroojat ei useinkaan tajua tai myönnä, että se on alistamista, vallankäyttöä ja henkistä väkivaltaa, mut kyllähän se on. Toivottavasti KK:lla riittää kantti käsitellä asiaa oikeasti eikä jotenkin vyöryttää sitä sun syyksi. Mun neuvo sulle olis että hyväksy ja ota vastaan ne tunteet josta toi kumpusi, mutta vedä tiukat rajat käytöksen suhteen. Loppu on miehesstä itestään kiinni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollaan käsitelty asiaa tämä päivä ja KK on selkeästi häpeissään ja pahoillaan käytöksestään. On pyytänyt anteeksi ja olen puhunut asioista joista hermostuin, niin kuin siitä että mulla ei olisi oikeutta tuntea. Asiat on käsitelty suht tyydyttävästi ja kaikki on niin hyvin kuin nyt voi olla. En mä tuota unohda ja toki seuraan tilannetta niin kuin järkinainen tekee. Samaa mieltä kiukkueroajista että on vallankäyttöä ja alistamista enkä mä kovin montaa kiukkueroa kyllä katsele.

      Poista
  5. Narsisti. Mikään muu ei tollasta raivoa ja silmitöntä manipulointia elitä. Been there, valitettavasti. Ja suhde alkoi ihan samanlaisella palvonnalla kuin sulla. Olen pahiollani :-(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika kova diagnoosi. En nyt vielä allekirjoita tuota. KK:lta ei puutu empatiakykyä ja hän on myöntänyt että hänellä meni överiksi tuossa riidassa ja on pyytänyt sitä anteeksi. Käsittääkseni narsisti ei myöntäisi olleensa väärässä. No, en tunne narsisteja, joten olen vain googlen varassa tässä asiassa.

      Poista
    2. Joo, puhutaan ehkä ennemminkin narsistisista piirteistä, ei psykopaatista. Ihan hyvä huomio.

      Missään tapauksessa saamasi kohtelu ja reaktio ei ole normaalissa rajoissa. Etkä todellakaan ole laukonut ilmoille "pahinta loukkausta ikinä". Muutenkin hauska sattumus koko juttu.

      Se, mitä ainakin nyt tiedät on, millä tavalla uusi miesystäväsi suuttuu. Tuo ei missään tapauksessa ole ainoa ja viimeinen raivonpuuska suhteessanne, voit olla siitä varma. Onko se sulle ok?

      Vähän teoriaa: "The fuming rage the narcissist feels is different from the anger that people usually feel; it is either irrational or severely blown out of proportion from an insignificant remark or action." Lue lisää https://thenarcissisticlife.com//what-is-narcissistic-rage/

      Muista myös, että narsisti osaa taitavasti esittää empatiaa ja tunteita. Älä kuuntele puhetta vaan seuraa, miten hän käyttäytyy riitatilanteissa. Ja plz oo tosi varoivainen, oon susta huolissani <3 (seuranu blogia about 5 vuotta).

      Miksi vastaan on, että tapasin Tinderissä reilu vuosi sitten hyvin samanlaiselta kuulostavan tyypit. Alkuun mies ripustautui ja palvoi. Raivonpuuskat alkoivat reilun kuukauden jälkeen ja niille oli tyypillistä, että hänessä ei ollut *mitään* vikaa, kaikki oli minussa. Yksi riita esim. lähti liikkeelle siitä, että olimme tosi monta kertaa sopineet tapaamisen ja hän alkoi siirtää sitä juuri ennen tapaamista sitä tunnilla, kahdella, kolmella...Kerran hänen sitten piti tulla klo 18 luokseni ja pääsi lopulta paikalle klo 23.30 (hivutti aikaa tunti tunnilta). Kun sanoin, että olin koko illan kotona ja että olisi reilua, että jos jotain sovitaan, siitä myös pidettäisiin kiinni. Olin kuulemma joustamaton ja kontrolloiva ja mitä lie. Aiheesta oli toki kaksi mielipidettä; epänormaalia oli hänen aivan suhteeton raivonsa ja kyvyttömyytensä myöntää mitään vikaa omassa toiminnassaan.

      Poista
  6. Olen taipuvainen kallistumaan mustasukkaisuuden kannalle. KK tipahti mustasukkaisuuden ja menettämisen pelon pimeään syöveriin eikä enää hallinnut tunteitaan. Asia kannattaa ottaa rauhallisesti puheeksi.

    Mustasukkaisuus on yleistä ja tiettyyn rajaan saakka ymmärrettävääkin, mutta silti myös vähän pelottavaa. Varsinkin, jos se tuppaa lähtemään lapasesta.

    VastaaPoista
  7. Mäkin oon kokenut noita yllättäviä ylilyöntejä ja haluan uskoa, että virheistä oppii puolin ja toisin! Nyt vaan pullein purjein eteenpäin anteeksiannon kautta!

    VastaaPoista
  8. Tällä Puoliksen Palstalla on tunnetusti ansioituneita kotipsygolookeja, joten jään odottamaan diaknoosia.

    Mutta jos se käyttää viinaa ja pameja samanaikaisesti, niin kannattaa unohtaa koko suhe.

    VastaaPoista
  9. Nyt varovasti. Mies, joka tuosta vetää siepit ei ole millään tavalla tasapainoinen. Eikä tuo lause ollut loukkaus. Ja vielä: Tuossa tilanteessa ei pyydetä anteeksi eikä sanota ärrää vaan todetaan, että nyt käyttäydyt ala-arvoisesti joten lopetan keskustelun. Mies vastaa itse omista tunteistaan ja käytöksestään, eikä ole sun tehtävä pyydellä anteeksi kun et ole tehnyt mitään väärää, vakuutella rakkautta tai ymmärtää erittäin huonoa käytöstä. Ja miten hyvin pystyt luottamaan ihmiseen joka riidan tullen heti uhkaa erolla? Suojele ittes, tyttö. Ota etäisyyttä ja himmaile. Pliis.

    VastaaPoista
  10. Taisi RaLe-riidassa olla takana entisen elämän (suhteen?) kipupisteitä, ehkä käsittelemättömiä tai jopa tunnistamattomia, jotka nyt purkautuneet.
    Narsistiseksi en väittäisi (yhden oikean narsistin monia viestejä lukeneena, kaveri jäi sellaisen koukkuun). Ne ei pyytele anteeksi.

    Toki voi ottaa koiramaailmasta (tai lapsista?) vertailukohtaa: kun tuntee olonsa turvalliseksi, uskaltaa alkaa näyttää myös niitä huonoja puolia itsestään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa-jaa, hätäseen läks... tuliko peukku nimenomaan Kilokiukuttelijan kommenttiin...?

      -Satu

      Poista