Lukijat

sunnuntai 17. joulukuuta 2017

Voi mun pieniä

Nyt mä olen NIIIIIIIIN vihainen! Juttelin eilen kuopuksen kanssa niitä näitä (harvinaista ja siksi niin ihanaa). Selkeästi halusi vain olla mun kanssa, tuntui hyvältä. Kuopuksella on ollut vähän vaikeaa kun kokee ettei saa tarpeeksi huomiota. En tiedä kenen huomiosta on eniten puute, mutta vain itseeni voin vaikuttaa ja olen vaikuttanutkin. En siis tuosta huomion tarpeesta ole häneltä itseltään kuullut vaan kuraattorilta, joten siksi niin hatarat tiedot. Ei tyttö semmoisista puhumaan suostu.

No, joka tapauksessa eilen juteltiin niitä näitä ja kuopus kysyi että tiesinkö mä että heille tulee kolmas pikkusisarus. No en tiennyt. Jostain syystä onnistuin pitämään naaman peruslukemilla vaikka lisätiedot sai mun v-käyrän nousemaan koko ajan korkeammalle. Kuulemma raskaus näkyi jo, eivätkä olleet kertoneet mun lapsille asiasta mitään. Kuopus oli joutunut kysymään että onko raskaana. Aivan käsittämättömän uskomatonta toimintaa ja ignoorausta. Suretti. Lapsi syntyy jo muutaman kuukauden päästä.

Kuopus oli huolissaan siitä, että muuttaako ne isommat pienet yläkertaan esikoisen huoneeseen kun esikoinen syksyllä lähtee vaihto-oppilaaksi. Yläkerta kun on ollut mun tyttöjen valtakuntaa tähän asti. Sehän tarkoittaa sitä, että kun esikoinen tulee vaihdosta niin hänellä ei ole enää omaa huonetta, eikä valinnan vapautta, että asuuko vielä lapsuudenkodissaan vai ei. Kun viime keväänä selvisi, että esikoinen pääsi Helsinkiin lukioon, niin johan olivat työntämässä sitä johonkin solukämppään asumaan. Esikoinen sanoi ettei halua ja minä myös. Ai että pisti vihaksi. Heidän pikku uusioperheeseen ei selkeästi kuulu mun ja exän lapset. Siihen nähden, että varaa ei ole lasten antaa käydä suihkussa oman aikataulunsa mukaan, on outoa että viidenteen lapseen on sitten varaa.

Olen tytöille sanonut, että mun luona on aina tilaa, toivottavasti sen aina muistavat.

Mä en voi uskoa, miten ihan perushyvä mies ja isä muuttunut ihan täydeksi persereiäksi uuden naisen myötä. (pahoittelen kielenkäyttöäni, mutta niin se vaan on)

19 kommenttia:

  1. Niin, luulisi isän puolustavan omia mukuloitaan vaikka tietysti on niitäkin (tätä pyydän anteeksi) joista tulee p****sokeita uuden suhteen myötä eikä sen pelossa uskalleta sanoa mitään mutta eivät nämä sitten mitään miehiä olekaan.
    Pyydän anteeksi siksi koska mikä minä olen arvostelemaan sun exääsi kun en tunne mutta tuntuu tosiaan oudolta jos ei puolusta omaa lihaa ja vertaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä luulen että tässä on kyse siitä että mun kanssani exä eli mun mukaani ja nyt kun valta on talossa vaihtunut niin elää tämän uuden mukaan. Eli jos ajattelee sitä miestä erillisenä omana itsenään niin sitä ei taida olla. Surullista.

      Poista
    2. No on kyllä sitten ja toivon ettei asia lähde lapasesta aivan täysin - ihan lasten takia.

      Sitten siitä mistä oli Paimentolan kommalaatikossa puhe eli ensiapua:
      http://www.uneksi.com/purentakisko/?gclid=Cj0KCQiAyNjRBRCpARIsAPDBnn2EfLB9YDPcqTVa8bYuhNQ6JMvZo6dAM7jHQydT2X601roHHtm7W3UaApl1EALw_wcB

      Poista
  2. Etkös sie laittanu jotain ilmoitusta jonnekin siitä tyttöjen kohtelusta, tuliko siitä mitään seurauksia? Uusioperheissä on teinit aina liipaisimella...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitoin joo, en ikinä kuullut sieltä mitään. Muutaman kerran salaisesta numerosta soitettiin kun olin kursseilla, eli varmaan ne, mutta eivät sitten enää soittaneet kolmatta kertaa. Voishan sinne tietty soittaa ja kysyä että mikä tilanne.

      Poista
  3. Voi kuule toi on näköjään aika yleistä miesten keskuudessa. Mun exä myös elää nyt uuden naisen mukaan..ravaa mm. taidenäyttelyissä (johon ei olisi ennen saanut kirveelläkkään), loihtii kasvissosekeittoja (100% meat-lover) jne. No jokainen voi tietysti muuttua, mutta kun lapsilta kuulee viestiä, että isä on ihan omituinen nykyään tai aina kun uusi nainen läsnä, niin isä muuttuu oudoksi. Olen miettinyt usein, että kenen kanssa oikein olin yli 20v naimisissa?! Kuka se henkilö ihan pohjimmiltaan aidosti on? En usko, että hän itsekkään sitä tietää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi luoja! nauroin ääneen noille taidenäyttelyille ja kasvissosekeitoille :D. Ero kasvattaa naisia, mutta ei ilmeisesti samalla tavalla miehiä. En mäkään kyllä tunnista enää tuota exää ihmiseksi jonka kanssa olin toistakymmentä vuotta yhdessä. Eihän se eron jälkeen ollut kuin puolisen vuotta yksin.

      Poista
    2. :D Mun ex muutti suoraan uuden naisen luo eli ei päivääkään yksin! Totuuden nimissä en minäkään kovin kauan eron jälkeen yksin ollut, mutta asun omassa asunnossani ja seurustelen etäsuhteessa (nähdään viikonloppuisin ja lomilla). Tämä sopii mulle tällä hetkellä. Saan omaa rauhaa, kun sitä haluan ja aikaa miettiä. Erosta on nyt 2,5v. Ei ole mikään kiire mihinkään :) Rauhaisaa Joulua!!

      Poista
  4. Voisiko olla oikeasti mahdollista, että esikoinen tulisi luoksesi asumaan kokonaan? Toisaalta, miten sitten kuopus, hän varmaan haluaisi myös? Se ei taida onnistua koulun vuoksi?

    Tuntuu kyllä aika kamalalta lukea tuollaista. Minulla on nuo uudet lapset vasta edessä, melko varma olen, että ainakin yksi on sieltä tulossa.

    Exät, tällä hetkellä kiroan ne alimpaan helvettiin, sattuneesta syystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ovat molemmat tervetulleita tänne asumaan, mutta tuossa iässä ne kaverit, poikaystävät yms. on niin suuri juttu että ei niistä voi luopua kovin helpolla. Toivottavasti olen osannut tarpeeksi painokkaasti ilmaista että voivat tänne muuttaa jos haluavat. Kirjoitin sydänverelläni exälle ihan nätin sähköpostin, toivottavasti ymmärtäisi mun pointin. Tuskin kyllä ymmärtää koska se on idiootti.

      Poista
  5. Voi ääk. Kuulostaa karulta. Harmi että tytöt asuvat isällään jos siellä meno tuo. Mutta tajuan toki miksi asuvat.
    Ehkä hankalaa olla entiset lapset uudessa perheessä. Siksi ehkä kuopus jäänyt "vähälle".

    Huokaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Jos olisin tiennyt niin jotkut asiat olis menneet hieman toisin. Mutta helppo jossitella jälkikäteen.

      Poista
  6. Miten ne lapset on alunperin jääneet sinne isän luo? Eikös erosta jo jonkin verran aikaa, olisivat silloin nuorempina varmasti sopeutuneet uusiin oloihin, ja sopeutuvat nytkin, jos kerran huoli lasten hyvinvoinnista noinkin suuri?

    Toisaalta, sulla ei ilmeisesti kovinkaan lämpimät ja läheiset välit sinne eksään ja eksän uuteen, joten ehkä tarina ei niin yksoikoinen, kun mitä lapsilta kuulet. Mun mielestä siinä ei ole mitään kummallista, että jos lapsi menee esimerkiksi erityislukioon toiselle paikkakunnalle niin sitä asumista harkitaan resurssien mukaan, aikoinaan meilläkin kun yksi pääsi urheilulukioon ja päivittäinen bussimatka noin kaksi tuntia per suunta ei tuntunut järkevältä.

    HannaHHoo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erosta on aikaa se 6 vuotta. Isä pystyi jäämään silloin meidän taloon ja lasten vanhaan kaveripiiriin. Isä oli silloin vielä ihan yhtä hyvä vanhempi kuin mäkin. Nyt se on vaan muuttunut jotenkin tosi oudoksi. Mun jaloilleni pääsemisessä ja talon saamisessa asumiskuntoon kesti yllättävän kauan (yli vuosi)ja sitten kun tilanne oli suht ok niin halusivat mielummin jäädä sinne missä olivat lähes koko ikänsä asuneet. Ihan ymmärrettävää.

      Olen samaa mieltä tuosta asumisjutusta tavallaan, eli on ihan ok että nuori muuttaa koulun perässä, mutta mielestäni sillä nuorella pitäisi olla silti valinnan mahdollisuus.

      Poista
    2. Tänä päivänä olen parhaan kaverini kanssa helvetin tyytyväinen, ettei aikoinaan tarvinnut edes unelmoida omilleen muutosta. Ei siinä kouluja olis käyty, aika olis menny lähiö-bädäreiden seurassa ties mitä tehden. No, onneksi on myös fiksuja nuoria, mutta mun mielestä jos Lapsi (vaikka teini) vain haluaa edes puolittain asua kotona, kannatta siitä pitää kiinni.

      Satu

      Poista
  7. Onpa ikävää. Törkeää nuorten huomiomatta jättämistä tuollainen että raskaudesta ei voida kertoa. Ja tosiaan jos muka ei ole varaa antaa käydä suihkussa niin usein kuin itse haluaa niin on se kumma jos on varaa viidenteen (!!) lapseen.

    En nyt muista miten pitkä välimatka teillä exänkanssa on, mutta ilmeisesti sen verran pitkä että sun luota ei voisi jäädä entiseen kouluun? Kuopuksellahan vielä yli vuosi peruskoulua jäljellä, eikö vaan (eikö ole nyt kasilla)? Se on pitkä aika kyllä jos ajattelisi että sen jälkeen muuttaisi mahdollisesti sun luo ja kävisi jatko-opinnot sun paikkakunnalla.

    Toivottavasti exä ymmärtäisi ajatella näitä teidän tyttöjäkin eikä vaan Vosua ja heidän yhteisiä lapsiaan. Miten voikin olla noin lapanen se mies, vihaksi pistää.

    Pisteet sulle siitä että pysyit rauhallisena tytön kanssa puhuessa. Ja kovasti tsemppiä sen ääliö-exän kanssa. Voi sun pieniä todellakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo meillä on exän kanssa yli tunnin junamatka välissä, eli ei ole oikein realistinen välimatka peruskoululaiselle koulumatkaksi kun nytkin tuntuu olevan vaikea päästä sinne kouluun ajoissa. Mä luulen että kuopuksella on vielä kymppiluokkakin edessä, ainakin jos tällä tyylillä koulu menee, mutta koitan olla ajattelematta liian pitkälle. Toimin tilanteen mukaan ja niin miten tytöt haluavat.

      Exä ei vissiin osaa ajatella muuta kuin Vosun miellyttämistä, ihan sama vaikka jättää lapset sitten paitsioon. Yllättäen exä ei ole vastannut mun sunnuntaiseen sähköpostiin.

      Poista
  8. Luin uteliaisuudesta sun blogia alusta asti. Oot pitkän matkan kulkenut siitä. Ja täytyy sanoa, että jo niistä alun kirjoituksista sain käsityksen, että sun ex on ääliö. Voin olla ehkä väärässäkin.

    VastaaPoista