Lukijat

maanantai 9. huhtikuuta 2018

Vuodatus

Mä en ole ehkä enää lähiparisuhdemateriaalia. Olen aamukärttyinen, tarviin oman hiljaisen aamukahvihetkeni ja ärsyttää kun toinen kysyy aamu toisensa jälkeen heti herättyäni, että tekisikö mulle vaikka leivän. Aamu toisensa jälkeen sanon (murisen) että en halua kun haluan vain kahvia. Joka aamu se ärsyttää. Miksi se ei mene jakeluun. Huoneentauluko pitää tehdä, jossa lukee "Älä lähesty ennen kuin olen ollut valveilla tunnin ja juonut kaksi kupillista kahvia". Huomaatteko että nyt on vielä menossa tuo aika päivästä. Ehkä jatkan kirjoitusta myöhemmin....

Viikonloppu oli ankea. Totesin että kattolistoitus ei ole mun juttu ja siihen tarvitsee jonkun muun tutkinnon kuin merkonomin tutkinnon. Pari listaa sahattuani (käsisahalla), totesin että paskat, olkoot, en tee enkä halua oppia. Reppana KK katseli raivoamistani sopivan etäisyyden päästä ja tunsi itsensä kädettömäksi. Jostain syystä mua ottaa tosi paljon päähän se, että siitä ei ole mitään hyötyä joissain asioissa niin kuin vaikka remppahommissa. Ei mun kriteerinäni ole ollut kädentaidoissa loistava mies, kai mä olen ajatellut että tietty jokainen mies osaa noita asioita enemmän kuin mä, mutta ei osaa ja se osuu mua vähän hermoon. Kun mä en halua olla se joka osaa eniten.

Onhan siinä miehessä muita hyviä ominaisuuksia, semmoisia, joita ei niissä aiemmissa salailijoissa ole ollut, joten mun pitäisi vaan hyväksyä tämä juttu ja ajatella niitä positiivisia. Tosin olen aikalailla varma että KK on ollut mulle epärehellinen asiassa, jota olen suoraan kysynyt, joten enpä tiedä voiko häneenkään niin luottaa. Itse asia ei ole varsinaisesti iso juttu, mutta valehtelu siitä on.

Yks juttu on varmaa. Mun on lopetettava remppaaminen, koska mun psyyke ei kestä sitä. Eikä mun parisuhde. Hymykuopparemppasähkömies joutuu lopettamaan hommat (on tänään vikaa päivää mun sähköjen kimpussa), joten ei mulla ole enää hyvää luottoremppamiestäkään. Surullista.

Huomenna olen menossa katsomaan KK:lle asuntoa. Hän ei itse pääse mukaan, mutta luottaa mun arvostelukykyyn. KK:n asuntoasiat ovat olleen yksi suuri farssi ja vaikka hänen asumisensa ei kuulu periaatteessa mulle pätkän vertaa niin asuntoasiat ovat kiristäneet mun pinnaani uskomattoman tiukille. Monta kertaa asioiden on pitänyt olla selvät, mutta ehei, eivätpä olekaan olleet. Välillä musta tuntuu että onko se kuitenkaan hyvä että hän muuttaa tänne, mutta on se niin pystytään näkemään voiko meistä tulla mitään ja toimiiko suhde näin. Haluaisin että toimisi. Haluaisin olla itse parempi ihminen ja ajatella toisin joistain asioista.

Haluaisin osata pysähtyä ja nauttia hetkestä. Kunhan saan tuon olohuoneremontin pois alta niin en tee enää mitään koskaan ikinä! Niih!


13 kommenttia:

  1. No. Onko sen Kookoon pakko olla siellä joka aamu? Omissa asunnoissa asuminen ja viikonloppuseurustelu on erinomainen ratkaisu. Ei tarvi nähdä joka päivä, ei edes joka toinen. Pari kertaa viikossa piisaa. Säästää hermoja ja pysyy mielenkiinto.

    Ja hei: KK on aikuinen ihminen. Lopeta sen asuntoasioihin sekaantuminen. Niinku nyt. Oikeasti. Aikuinen mies kyllä pystyy hoitaa homman ihan itse. Sä et ole sen äiti.

    Hankala asia on tuo epärehellisyys. Ota siitä heti kiinni ennenkö suhde on liian vakava. Valehtelulla on nimittäin taipumus lisääntyä.

    Tsemppiä!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eihän se ole joka aamu. Mutta niinä aamuina kun on (niitä on ollut nyt enemmän, koska työt muuttivat jo, mutta mies ei, joten on ollut helpompaa herätä täällä). Mä tiedän että olisi pitänyt vetää raja asuntoasioissa jo paljon aiemmin, mutta koska muuttokaupunki on mun kotikaupunki niin tiedän kulmista paremmin kuin hän niin oli jotenkin luontevaa olla mukana siinä. Sain kyllä vetäydyttyä kauemmaksi niistä, tiedostin että on pakko, koska muuten lähtee järki. Hetkeksi lähtikin. Mä luulen ja uskon että tilanne rauhottuu kunhan saa muutettua. Toivottavasti se olisi pian!

      Poista
    2. Hehe, mä niin ymmärrän sua. Mun mies joutui olemaan mun luona putkeen 2 viikkoa ja mä olin tulla hulluksi. Siksipä seurustellaan vaan pari kolme kertaa viikossa. En kykene enempään...

      Ja koita pitää seurustelu sillä tasolla, että otat vain hyvät puolet, et ala tekemään sen veroilmoitusta ja huolehtimaan pyykeistä tms. Muuten kuormitat itteäs turhaan. Toivoo tuo sama ylempänä kommannu anonyymi. Ä

      Poista
    3. Sen pyykit on löytyny jo mun pesukoneesta (koska sillä on oma hyllykin mun vaatekaapista). Se ei oo ongelma. Sit jos tulee valitusta mun pyykinpesusta niin sitten se palvelu kyllä loppuu! Hyvä että on muitakin mun kaltaisia, ehkä tää on sit ihan hyväksyttävä seurustelumuoto :D

      Poista
  2. TODELLAKIN on "hyväksyttävä" seurustelumuoto :D Mulla on myös kavereita joilla sama meininki. Osalla mukuloita, osalla ei, mutta siis molemmilla omat talot ja homma toimii. Sitä paitsi on ihan toisella tavalla ikävä sitä seurustelukumppania, kun se ei roiku reidessä koko aikaa. Pysyy kipinäkin paremmin ;) Voihan sitä jossain vaiheessa hankkiutua samaan talouteen jos siltä alkaa tuntua, mutta mitään pakkoa sellaiseen ei onneksi ole.

    VastaaPoista
  3. Näin Suurena Parisuhdeasiantuntijana sanoisin, että tuollaiset tuntemukset on aika normaalia.MUTTA, oikeesti, SANOISIN KK:lle siitä aamuasiasta. Mä sanoin miehelle, että kun tulen kotiin töistä, haluan olla ihan hetken puhumatta.
    Mutta eihän se helvetti osaa ajatuksia lukea tuo äijä, joten sun vastuulla on sanoa se sille.

    Vakavampi juttu on se valehtelu. Komppaan anonyymiä ja sanon, että tuo mätäpaise on puhkaistava. HETI.
    Syy valehteluun voi olla nolous tai joku "viaton" syy, tai sitten ei. Mutta tuo kaihertaa sua jo nyt, joten se tulee rapauttamaan kaikkea sielä taustalla.

    Ja joo, oot kärttynen näköjään :D Jätä se remppaus muille!! Osta se palvelu!!
    (ei kaikki miehet osaa.. niin se vaan on).

    VastaaPoista
  4. KK parka, se epäröi muuttaa koko elämänsä epävarman suhteen takia. Se leivän tarjoaminen on muuten huolehtimista. onko ihan mahdotonta verbaalisesti kommunikoiden ilmoittaa että ei pysty syömään niin aikaisin aamulla ja että valaisee myös vähän muista kummallusuuksista niin helpottaisi huomattavasti toisenkin osapuolen oloa. Kaikista ei oikein ole ajatuksenlukijoiksi kuitenkaan?

    VastaaPoista
  5. KK parka, se epäröi muuttaa koko elämänsä epävarman suhteen takia. Se leivän tarjoaminen on muuten huolehtimista. onko ihan mahdotonta verbaalisesti kommunikoiden ilmoittaa että ei pysty syömään niin aikaisin aamulla ja että valaisee myös vähän muista kummallusuuksista niin helpottaisi huomattavasti toisenkin osapuolen oloa. Kaikista ei oikein ole ajatuksenlukijoiksi kuitenkaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole pyytänyt muuttamaan. On saanut ylennyksen naapurikaupunkiin, joten joka tapauksessa olisi muuttanut. Ilman mua tosin varmaankin sinne. Tietää kyllä minkälaisen suhteen "perässä" on muuttamassa.

      Mitä leipään tulee, olen useampaan otteeseen siitä sanonutkin. Totta kai se on huolehtimista ja ymmärrän ja arvostan, mutta kyllä sen verran pitäis osata kuunnella.

      Myönnän että olen paska ihminen välillä. Viime viikonloppu oli kokonaisuudessaan perseestä.

      Poista
  6. No, kai se kuitenkin alkaa ajan mittaan oppimaan oikeille aamutavoille kun tarpeeksi monta kertaa toistetaan miten aamurutiinit toimii ja kunhan se saa oman asunnon niin johan helpottaa. Se on kuitenkin mulle mysteeri, miten voi olla Suomalainen mies jolla ei ole jo geeneihin ohjelmotu miten rempataan, onko se kiinnostuksen puutetta vai onko ettei vain osaa remppahommia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, en osaa sanoa. On niitä varmaan muitakin jotka ei osaa. Jossain kohtaa sanoin kyllä hänelle, että en mäkään osannut ennen kuin opettelin... Eli kai se on sitten kiinnostuksen puutetta.

      Poista
  7. Voi kun olis joku deittisivusto remppataitoisille tyypeille niin roikkuisin siella taatusti 24/7. Jospa se ei-remppataitoinen voi auttaa muilla tavoin, laittaa ruokaa tai jotain....oishan se noloa vain katsella tumput suorana kun toinen ahkeroi rempan kimpussa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah, just sellainen mies olis ihan täydellinen, joka huolehtis ruokahuollosta, kun mä remppaan. Mikään ei ole niin ärsyttävää kuin ruveta laittamaan/hakea ruokaa kesken hyvän remppafiiliksen.
      Tai itseasiassa vieläkin ärsyttävämpää on lähteä etsimään puuttuvia työkaluja tai hakea rautakaupasta lisää tarvikkeita eli parasta olis jos miehelle voisi nakittaa tämäkin homman. XD

      Poista