Lukijat

maanantai 16. heinäkuuta 2018

Suomihammasturisti

Puudutettu Puolis täällä moi :D.

Olen saapunut kohteeseen ja työahdistukseen määrätyt pamit toimivat lennolla melkein hyvin. Paluumatkalla uskallan lääkitä vähän reilummin. Nyt en uskaltanut pipertää kuin murusia kerrallaan.

Tänään oli ensimmäinen hammashoitokerta. Ensin otettiin röntgenkuva ja ennen kuin tajusinkaan oli koko yläleuka piikitetty puuduksiin ja hionta käynnissä. Mulle tehdään siis kaksi siltaa puuttuvien hampaiden tilalle. Toisella puolella mulla oli yksi juureen asti katkennut hammas ja koska olin tulkinnut sanan "extraction" tarkoittamaan ihan muuta, niin hampaanpoisto tuli hieman yllärinä *tirsk* :D. Hammaslääkärinä oli tumma, nuorehko (eli hieman nuorempi kuin mä), sänkiposkinen ja kaarevaripsinen komistus. Pakostikin tuli miehenkaipuu mieleen kun mun pää painui hänen vatsaansa vasten välillä. Ou jeah... "I'm going to have to push very hard" sai aikaan sisäistä hyrinää ja likaisia ajatuksia.

Kovat otteet alkoivatkin sitten tosissaan kolmituntisen session jälkipuoliskolla kun jämähampaan poisto alkoi. Jumalauta sitä kiskottiin, väännettiin, käännettiin, porattiin ja tehtiin vaikka mitä temppuja. En liioittele yhtään jos sanon että sen hampaan kimpussa meni varmasti vähintään puoli tuntia ellei enemmänkin.  Aivan varmasti olisin kuullut unkarilaisia kirosanoja jos olisin ymmärtänyt kieltä. Olin kuulemma operaation jälkeen sankari. Tänään siis hiottiin siltojen kiinnitykseen käytettävät hampaat, otettiin monen monta muottia, askarreltiin tilapäiskruunut hiottujen hampaiden suojaksi ja poistettiin hammas. Lopuksi mies otti nenästäni kiinni ja käski puhaltaa ulos nenästä. Kai se testasi ettei hampaan poistosta tullut mitään ylimääräistä nenärööriä suoraan suuhun. Siltä ainakin tuntui että juuret oli about aivoihin asti.


Pakko kyllä kehua klinikkaani. Mun asiakkuutta hoitaa yksi tietty henkilö, joka on ollut mukanani kaikissa käänteissä. Todella hyvä yhteydenpito heti ensimmäisestä yhteydenotosta lähtien. Kuljettaja oli lentokentällä nimikyltti kourassa ja varmaankin Hungaroringin kautta ajettiin, koska siltä se ainakin tuntui. Onneksi olin vielä hieman rauhoitettuna.

Huomenna on hammashoitovapaa ja suuntaan kohti Budapestia julkisilla. Matkaa on puolisen tuntia.

8 kommenttia:

  1. Hirvittävää. Mutta Hungaroring nauratti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaahas, mitähän tästä vastauksesta tulee kun en ole oikealla koneellani ja tässä koneessa on kaikenmaailman googletilit solmussa. No Puolis täällä anyway vastailee. Oikeesti mua nauratti omat ajatukset monta kertaa siinä hammaslääkärin tuolissa maatessani, välillä piti ihan oikeasti tsempata ettei tullut tyrskähdys. Myönnettäköön että kiskomisoperaation aikana hymy alkoi hyytyä vaikkakin lisää puudutuspiikkiä pukkasi heti kun havaitsivat mut hiemankin värähtelevän :D

      Poista
  2. Ei kuulosta kovin miellyttävältä, mutta se on ainakin nyt sitten ohi. Lienee se pahin osa koko prseduurista.
    Täältä käy myös porukkaa Unkarissa hoidattamassa hampaitaan. On kuulemma niin paljon halvempaa, että kannattaa maksaa ne matkat ja oleskelut mieluummin, kuin hoidattaa täällä. Ja kun mun mielestä täkäläinen hoitokin on aika edullista, kun vertaan Suomen hintoihin.
    Budabest on kaikkien siellä käyneiden mukaan hurmaava kaupunki. Mukavaa oleskelua ja mahdollisimman mukavaa jatkokäsittelyä. Vaikka nyt sitten sen komean lääkärin sylissä. ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lennot maksoi alle 200 eur ja majoituskin vain 50 euroa/yö. Hintataso näyttää olevan myös hemmetin halpa ainakin täällä Budapestin keskustan ulkopuolella. Mä luulen myös että tuo eilinen oli koko reissun pahin juttu :D. Yhdellä särkylääkkeellä selvisin, eli huomattavasti helpompi jälkisärky kuin mitä ajattelin. Ehkä oisin selvinnyt ilman lääkettä, mutta koska olen nössö vinkuja niin vinguin varoiksi lääkkeet lääkäriltä. En tajua miksi en ottanut koko lääkearsenaaliani mukaan, se on kuitenkin aika vaikuttava ja mulla on tapana matkustaa niin että mitä tilannetta varten tahansa löytyy lääke :D. No, toivottavasti en tarvitse!

      Poista
    2. Tunnusta vain, että kuitenkin oli pillerit taskussa, mutta käännyit vain takaisin sen tyypin takia.
      Huomenna voit kokeilla vaikka pyörtymistä, koska lääkejuttu on jo käytetty. ;-D

      Poista
    3. Mä vakuutin esitietolomakkeessa etten pyörry helposti :D. Äsken tosin lähti tilapäiskruunut takahampaista irti kun vihdoin uskalsin syödä jotain kiinteää. No se ilo päättyi sit lyhyeen. Plääh.

      Poista
  3. Mä voin niiiiin kuvitella sun ajatukset ja melkeintyrskähdykset tuon lääkärin sylis..alla..eiku. No olithan sä ikään kuin alla!
    Huvitti eilen,kun sulta tuli kuva jostakin sieltä ja mä vastaan kuvalla jossa lapsi kiukuttelee ruokansa kanssa . Silti, molemmilla tais olla pulssi korkeella ;)
    Kohta sulla on niin hienot hamput!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen autuaasti unohtanut noi ruokapelleilyt, ei käy sitä osaa uusperhekuviossa kyllä kateeksi!

      Jos ei olis ollut suu täynnä kumihanskaisia käsiä niin olisin voinut ehdottaa että herra on hyvä ja käy ihan rohkeasti hajareisin mun päälle ja kiskoo siitä kulmasta :D. No enhän mä nyt oikeasti, mutta ajatusleikkejä on kiva harrastaa :D

      Poista