Huominen enää ja sitten kotiin. Mitähän sitä loppuloman tekisi... Kuulemma jotkut yllätyssynttärit tulossa. Luojan kiitos systeri vuoti ne mulle, koska synttäreiden järjestäjänä on mun äiti. Äiti johon suhde ei ole ollut mitenkään kovin lämpimällä pohjalla. Tarvitsin kyllä henkistä valmistautumisaikaa niihin kekkereihin. Onneksi järjestelytoimikuntaan kuuluu myös sisko.
Olen iloisesti yllättynyt siitä miten mun koivet toimii nykyään kuin unelma! Pystyn kävelemään niin kuin ihminen, en klenkkaa, en varo mitään askeleen suuntaa tai koiven ojennusta. Parinkymmenen tuhannen päiväaskeleenkaan jälkeen ei yöllä lonkat särje mikä on oikeastaan varsin ihmeellistä!
Muutama kuukausi sitten aloitin kurkuma-inkivääri-mustapippuri-kapselit ja huomasin vaikutuksen parissa päivässä. Lonkkien ja reisien leposärky loppui kokonaan. Siitä lähtien tilanne on mennyt vain parempaan, joten jatkan noiden pillereiden syöntiä ja jatkan myös kavelylenkkejä. Liike kun on ainakin tässä mun lonkkavaivassani lääke.
Onneksi pääsee kohta kotiin. On jo koti-ikävä. Nurmikkokin jäi hirveen pitkäksi ja 10 kuutiota klapeja odottaa vajaan siirtämistä.
Yllättävää nuo synttärit! Tai siis lähinnä järjestäjä. Mistähän nyt tuulee? Onneks sisko tajusi vinkata! Nyt sä voit peilin edessä harjoitella yllättynyttä ilmettä ;)
VastaaPoistaToi kurkumahomma on niin hyvä! Melkein oon kateellinen ettei mulla toiminut. Mut eiks oo ihanaa, ettei särje, jotain posia sentään!
Kohta on sit Buda nähty ja hampaat kondiksessa :) Tervetuloa kotiin!