Tästä tulee vielä tunteikas matka. Niin paljon on tullut koettua, pärjättyä ja kasvettua. Tehtyä tyhmiä juttuja, hauskoja juttuja, epätoivoisia juttuja. Kaikille olen saanut nauraa jälkikäteen. Ne on olleet tarpeen kaikki. Mulla on ollut tässä talossa niin paljon ihanaa, surullista, masentavaa, kasvattavaa ja onnea yksin ja yhdessä. Melkein seitsemän vuotta siitä on kun tänne muutin. Hitto miten pitkä aika. Pisin aika, minkä olen yhdessäkään asunnossa asunut.
Vaikka tuntuukin haikealta ja vähän surulliseltakin niin tiedän, että tämä on oikea ovi sulkea, jotta toinen ovi voi avautua enemmän. Tämä on vain talo, materiaa. Se, mitä on tulossa on niin paljon parempaa kuin materia ja omat seinät. Yksi aikakausi elämässä päättyy, toinen alkaa. Mitähän mä itken? Muistoja, vanhasta luopumisen vaikeutta, ihan hitusen pelkoa ja jännitystä uudesta elämänvaiheesta, uudesta kaupungista ja ties mitä muuta. Vaikka mua itkettääkin niin ei ahdista, eikä epäilytä tippaakaan. Tää on just se juttu mikä mun pitää nyt tehdä. Uskaltaa hypätä syvään päähän ja uida.
I'm off the deep end, watch as I dive in
I'll never meet the ground
Crash through the surface, where they can't hurt us
We're far from the shallow now
Kyllähän sulla varmasti monenlaista tapahtumaa ja muistoa tuohon taloosi liittyy. Ei ihme, että koet luopumisen vaikeutta.
VastaaPoistaMeidän aivot vain ovat rakennettu niin, että monet vähemmän kivat asiatkin tuntuvat muutamia vuosia jälkeenpäin muisteltuina aivan erilaisilta. Kai se on sitä kuuluisaa ajan muistojen kultaamista.
Jännityksellä odottelen, mitä tulossa on. Ja nostan hattuani sille, että taas kerran uskallat! Rohkea ja oman selkärangan omaava nainen olet, sen tässä on saanut nähdä jo moneen kertaan.
Seitsemän vuotta on pitkä aika. Joskus kuulin jonkun gurun sanovan, että elämämme menee seitsemän vuoden jaksoissa sun yksi jakso sijaitsi siis tuossa talossa ja nyt on aika uudelle.
VastaaPoistaJust näin!
VastaaPoista