Lukijat

sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Identiteettikriisi

Mulla on vähän identiteettikriisi.  Ennen muuttoa olin vahva, itsenäinen nainen, joka hoiti vanhan omakotitalon oikut kuin vettä vaan (heh). Nyt mä olen vuokrakaksioasuja, joka kyttää yläkerran asukin  virtsarakon virkeyttä ja kukkahattutätimäisesti siunailee parivuotiaan iltarallia vielä kymmenen aikaan. Koska mulla ei ole tämän isompia "ongelmia", niin näköjään sitä kehittelee sitten pienemmästäkin sellaisen.

Huomaan selvästi ajattelevani omistusasumista mulle parempana asumismuotona, etenkin omakotitaloasumista, jossa saa tehdä kokonaan itse päätökset. Mä olen omakotitaloasuja, joka ei jaksa hoitaa yksin omakotitaloa. Haluan huudattaa musiikkia siivotessani ja laulaa nuotin vierestä korkealta kovaa sen mukana.

Tykkään ihan hirveesti tästä mun ja Yksisarvismiehen välimatkan lyhyydestä, eli en halua kyllä muuttaa kauemmas ja hankaloittaa näkemistä, mutta pelkään, että kevään tullen tulee levoton olo. Mun pitää tehdä joku taistelusuunnitelma levotonta oloa vastaan. Tykkään ihan helvetisti 19 euron sähkölaskuista ja huoltoyhtiön tekemistä lumitöistä. Tykkään hengailla alasti jäätymättä myös talvella. Villasukkia ei ole tarvinnut, lyhythihaisia kotivaatteita kyllä.

Jos ajattelen aikaa ennen muuttoa ja näitä paria kuukautta muuton jälkeen niin ei ole epäilystäkään, etteikö tää olis ollut oikea päätös. Olen joka päivä superhypermegaonnellinen, kun voidaan olla hetki toisiimme yhteenliimautuneena (enkä tarkoita edes seksiä). Nähdään parhaimmillaan päivässä saman verran, kuin ennen muuttoa viikossa. Tää on nyt näköjään tilanne, jossa ei vain ole mahdollista saada kaikkea hetijustnyt (niin kuin esim. miestä saman omakotitalon katon alle :D). Onneksi olen hyvin kärsivällinen ihminen luonteeltani *reps*.

Pienestä identititeettikriisistä huolimatta mulla on kaikki enemmän kuin hyvin :)

11 kommenttia:

  1. Jos ostaisit tai vuokraisit kesämökin? Silloin voisit nauttia talven kylmyydestä ihanasti lämpimässä kämpässä ja kevään tullen pääset iskemään sormet multaan tai varpaat veteen tai mitä sielu silloin kaipaakaan..?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä mä oon vähän ajatellut salaa, mut en mä tiedä haluunko mä sitäkään yksin. Omg, mun strong independent woman-moodi hiipuu!

      Poista
  2. Joku rivari olis vähän niinkuin puolivälissä ok:ta ja kt-osaketta? Tosin seinänaapureita sielläkin on...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiiii, kerrostalon "anonymiteetti" on kiva. Rivari ei sopis kyl mulle ollenkaan, lapsena semmosessakin oon asunut .

      Poista
  3. Paritalon puolikas? On vain yksi seinänaapuri ja jos on onnea, sekin vaikka sinkku, joka on paljon työmatkoilla. :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai kamala, toi on ehkä pahin asumismuoto jos sattuukin naapurit helvetistä :D

      Poista
  4. Lomamökki. Silloin, kun kaiholla kaipaat (?) omakotitalon pihan haravointi-, kukkien istutus-, kukkien kastelu-, nurmikon kastelu-, nuohous-, lumi- jne. jne. jne. töitä, hilpaiset sinne mökille, nautit em. hommista jonkun aikaa. Talvella tietenkin lämmität mökkiä sähköllä ja kasvot ilosta hehkuen seuraat numeroiden vilinää sähkömittarissa. Jep. Minustakin kuulostaa kamalalta.

    Maaseudun omakotitaloasujana kaipaan usein kaupunkiin lähelle palveluja. Viimeiset kolme viikkoa, kun on joka päivä tehnyt lumitöitä, olen kaivannut talohoitoyhtiötä. Ja mitä vanhemmaksi tulee, sen laiskemmaksi sitä heittäytyy. Kerrostaloasuminen on helppo vaihtoehto. Ja miten helppoa kerrostaloasunnosta on lähteä esim. matkalle? Iskee oven kiinni takanaan oli kesähelle tai tulipalopakkanen. Asunto on samassa kunnossa matkalta palatessa. Ei ole putket jäässä eikä nurmikko palanut karrelle.

    Hmmmmm...Veisiköhän oman aikansa tottua?

    -Anette

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi oli hyvä "kasvot ilosta hehkuen seuraat numeroiden vilinää sähkömittarissa." :D. Mua vähän lämmittää ajatus siitä, että en välttämättä tarvitse nykyisessä asuinpaikassani edes autoa vapaapäivinä. Kauppaan pääsee kävellen ja julkisetkin kulkee paremmin kuin edellisessä kaupungissa. Ehkä tää tästä ja on vain sopeutumishäiriötä.

      Poista
    2. Noista olen niiiiiiiiiin kateellinen. Täältä jumalanseläntakaa ei pääse mihinkään ilman omaa autoa. Ja tietysti molemmilla pitää olla omat. Itse käytän autoa niin vähän, että taksilla ajaminen tulisi halvemmaksi.

      Kauppaan kävellen...oi miten kuulostaakin ihanalle!

      -Anette

      Poista
  5. voi puolis miksette asu jo yhdessä ja elä unelmaa?

    ps kiva kun kirjoittelet yhä oot mussukka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä yhtälössä on myös lapsia. Näin on tässä vaiheessa paras.

      Poista