Lukijat

lauantai 11. helmikuuta 2012

Sekoviikko ja onnettomuus

No niin, sinkkuviikko kääntyy loppua kohden ja huhhuh kun onkin ollut tapahtumia! Sunnuntaina oli siis se yökylähommeli. Maanantaina ja tiistaina olin Helsingissä kursseilla ja tiistain päätteeksi pyöriskelin sen yökyläkaverin kanssa uudestaan. Ou nou, tapahtui pieni ihastuminen ja ke ja to sitten kieriskelin kärsimyksissä kun en voinut olla sen tyypin kanssa. No, mitä tekee juuri sinkkuuntunut nainen, kutsuu tietysti seuraavan tyypin käymään, jos vaikka se edellinen unohtuisi. No joo, sen olis voinut olla kutsumatta, se oli HUONO! Siinä meni kyllä julmetunkokoinen vehje hukkaan käyttäjän osaamattomuuden takia! No, ei se mitään auttanut siihen alkuperäiseen ongelmaan, eli ärsyttävään ihastumiseen! Hitto!

No, pitkäaikaisena haaveena oli saada ripsipidennykset ja mitkäs tähän tilanteeseeni paremmin sopisivatkaan kuin semmoiset! No, siskon kaveri tekee niitä, joten sinne. Ja tämmöset tuli. Ehkä vähän pidemmät kuin oli tarkoitus, mutta katsellaan, miten mä näitten kanssa pärjään. No, jos en tykkää niin vajaan kuukauden päästä pitää huollattaa, niin voi pistää vähän lyhempää.


 No, Helsingissä kun laitettiin niin pitihän mun käydä sen hemmetin ihastuksen luona TAAS. Ai että se tekee mulle niiiiiiin hyvää, ja samal huonoo, argh! Oon kuin kissa pistoksissa, perkele! Kyttään puhelinta, kyttään sähköpostia, laitan viestiä vaikka oon luvannut itselleni etten laita. Kuulostaako terveelliseltä, no ei! Eli pahemmanlaatuinen panosuhdeonnettomuus on sattunut, vaikka niin kovasti yritin varoo!




2 kommenttia:

  1. Ei hitsi....sä kuulostat niin minulta vuosi sitten. Aivan samalainen oot:) Samat kuviot, ripset, kollit ja ajatukset... Ehkä tuo kaikki on sitä oman itsensä eheyttämistä ja itselle hyväksi, tällä/sillä hetkellä. Itsensä pelastamista. Hyvä niin!!
    Harmittaa, että poistin edellisen blogin, olisi mielenkiintoista vielä muistella noita aikoja...
    Jaksamista sulle ja pidä hauskaa, älä silti satuta itseäsi!

    VastaaPoista
  2. Toi kuulostaa niin tutulta.Mun elämä menee just samaa rataa tai menis,jos uskaltaisin heittäytyä ihan kaikkeen mitä mielessä myllertää.Mä vähän yritän hillitä ettei ihan "mopo" karkaa käsistä mutta täytyy myöntää aikas huonolla menestyksellä oon itekin siinä onnistunu.Mutta täytyy ajatella,että kerranhan täällä vaan eletään,että ehkä joskus vaan pitää ajatella itseään ja nauttia sillä pettymyksen uhallakin.Mitäänhän ei saa,jos ei uskalla yrittää....Jaksamista

    VastaaPoista