Lukijat

perjantai 29. kesäkuuta 2012

Voi herran jestas mitkä treffit!

Olen yrittänyt tapailla uusia ihmisiä, ihan silleen asiallisesti, vakavalla mielellä. Netistä niitä löytyy, kirjoittelen jonkin aikaa ja jos juttu luistaa niin tapaan. No, nyt oli yksi mua vähän vanhempi mies kierroksessa. Ihan kiva kuva treffi-ilmoituksessa, juttukin luisti. Otin jopa fb-kaveriksi kun niin kärtti! No, laittoi sitten päivää ennen treffejä kuvaviestillä naamakuvansa (olihan sillä siellä treffeillä kuva), joka erosi treffien ja fb:n kuvasta niin paljon että piti ihan miettiä että onko sama ihminen kyseessä. Tuli huono fiilis, varsinkin kun se mies oli kysynyt multa, että onko mun kuva ajantasainen. No, mä kun olen yrittänyt ajatella asian niin, että en tuijota ulkonäköä niin paljon (enkä kehdannut todellakaan perua treffejäkään) niin menin sovitusti treffeille hänen luokseen. Mulla oli koko päivän ollut kyllä semmoinen "voi ei, en haluu käyttää iltaani siihen"-fiilis. Mutta kilttinä tyttönä menin.

Mies tuli avaamaan oven virttyneessä t-paidassa ja semmoisissa kulahtaneissa isoissa lepattavissa kangasshortseissa, jotka olisivat voineet olla periaatteessa vaikka kalsarit. Ja ylipainoa siihen treffiien kuvaan oli tullut joku 30 kiloa. "Ei helvetti"-fiilis jatkui, mutta what can you do? Menin olohuoneeseen, istuin kahden hengen sohvalle, ajattelin että se menee istumaan siihen nojatuoliin, mutta ei, änkesi siihen ihan viereen. Yritä siinä nyt sit keskustella. Muutaman kerran hipaisi "ohimennen". Juteltiin niitä näitä, keitti kahvit. Välillä puhui lässyttävällä äänellä, semmoisella millä vaikka vauvoille tai eläimille lässytetään. 45 minuuttia treffien alusta se päräytti kysymyksen "missä me nyt mennään"! Menin ihan hämilleni! Sönkötin jotain että enhän mä nyt osaa tommoseen vielä vastata, että pitää funtsia ihan rauhassa! Oli kauhea tilanne! Tiesinhän mä tasan, missä MÄ ainakin olin menossa! Reilun tunnin treffien jälkeen käytin kissoja tekosyynä ja livistin. Halattiin, sovittiin että kirjoitellaan ja ollaan yhteyksissä  ja katsotaan sitten kun lapsiviikot ovat taas menneet ja toivotin sille hyvää lomaa.

Kun pääsin kotiin, oli siellä sähköpostissa odottamassa miehen laulama ja soittama biisi jonka sanat meni näin:

We both lie silently still
In the dead of the night
Although we both lie close together
We feel miles apart inside

Was it something I said or something I did
Did my words not come out right
Though I tried not to hurt you
Though I tried
But I guess that's why they say

Every rose has it's thorn
Just like every night has it's dawn
Just like every cowboy sings his sad, sad song
Every rose has it's thorn

Yeah it does

I listen to our favorite song
Playing on the radio
Hear the DJ say love's a game of easy come and
Easy go
But I wonder does he know
Has he ever felt like this
And I know that you'd be here right now
If I could have let you know somehow
I guess

Every rose has it's thorn
Just like every night has it's dawn
Just like every cowboy sings his sad, sad song
Every rose has it's thorn

Though it's been a while now
I can still feel so much pain
Like a knife that cuts you the wound heals
But the scar, that scar remains

I know I could have saved a love that night
If I'd known what to say
Instead of makin' love
We both made our separate ways

But now I hear you found somebody new
And that I never meant that much to you
To hear that tears me up inside
And to see you cuts me like a knife
I guess

Every rose has it's thorn
Just like every night has it's dawn
Just like every cowboy sings his sad, sad song
Every rose has it's thorn 


Saatesanoina oli "Soitin tän melko heti, kun lähdit. Aika osuvat sanat"...Eli oletan näistä sanoista, että huomasi kyllä että mulla oli epämukava olo. 

Ai kauhee, oli kyllä todella epämukava ilta, ei voi muuta sanoa! No, kohti uusia pettymyksiä!


6 kommenttia:

  1. Teribul! Ymmärrän kyllä, että kannattaa mahdollisimman pian mennä treffeille, mutta yleiselle paikalle ekat treffit, ei miehen luo.

    VastaaPoista
  2. mäkin ihmettelen nyt tosiaan että menit sen miehen luo? miksi? Kuulosti aika tuskaiselta.

    VastaaPoista
  3. Hahaa! Aikamoiset treffit. Itsellänikin kaameista ensitreffeistä kokemuksista, tyyppi lauloi mulle tunteella pari rakkuslällybiisejä. Mietin koko ajan vaan, että miten miten ihmeessä pääsen tästä tilanteesta pakenemaan. Sanomattakin selvää, että ne treffit jäivät viimeisiksi.

    Ja muutenki, ensitreffit julkisella paikalla, monestakin syystä. Ensinnäkin ihan turvallisuussyistä, maailma on hulluja täynnä, ikinä ei voi toisesta tietää. Toisekseen, julkisella paikalla tilanteesta pakeneminen ja/ tai huomion kiinnottäminen kaikkeen muuhun huomattavasti helpompaa.

    Tsemppiä jatkoon! Ehkä sieltä pettymysten joukosta löytyy hitusen sitä onneakin. :)

    VastaaPoista
  4. Täytyy kyllä ehdottomasti peesata kaikkia edellisiä, eli ekat treffit julkiselle paikalle.

    En mä miehenäkään kovin helposti uskaltaisi edes päästää kotiini ekoille treffeille ketään, jota en ole aiemmin elävässä elämässä tavannut.

    VastaaPoista
  5. Aaaargg, mä voin Niin kuvitella, miten kiusallista tuo on ollut... No, onneks pääsit pois suht nopeesti ja turvallisestikin vielä. Ja kuulostaa inhottavalta, mutta kylmästi vaan pois fb-kavereista ja selkeä tekstari, että No Way..
    Hymyilevä tyttönen

    VastaaPoista
  6. No oon eräänkin nettideitin tavannut, tosin julkisessa kahvilassa, monta on ollut vaikea tunnistaa, 20 vuotta ja 30 kiloa esillä olleen kuvan jälkeen :)

    VastaaPoista