Mun itsenäistymispöytä siirtyi omin voimin yllättävän helposti tiukista mutkista huolimatta keittiöön. Ostin tämän vaaleankeltaisella ikilevyllä päällystetyn pöydänrähjän kirpputorilta kun muutin 17 vuotiaana pois kotoa. Välillä se on ollut lasten piirustuspöytänä, mutta nyt se on mun kanssa taas. Tää on ihana! Peittoaa kaikki nykyaikaiset tummatpähkinät kuusnolla! Tässä on luonnetta ja asennetta, kolhuja ja elämää. Okei, kyllä mä tähän liinan hommaan.
Kolmantena, mun ihanat luumupuut on kukassa! Viime keväänä en ehtinyt niistä nauttimaan kun mä vaan muutin ja muutin ja muutin. Ajoin ja muutin, uuvuin ja itkin ja ajoin ja muutin. Mutta nyt mä olen tässä, uudessa keittiössä ja hymyilen ja katselen pimenevää iltaa ja luumupuita kukassa.
Mua herkistyttää, saatan tirauttaa muutaman ilonkyyneleen :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti