Lukijat

sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Home sweet home

Ihanaa, kotona. Luulin kuolevani lentokoneeseen kun  en muistanut, että pelkään lentämistä. Jokainen kuoppa ilmatiessä aiheutti paniikin ja hoin puolet matkasta itsekseni (toivottavasti suht äänettömästi) "ei mitään hätää, ei mitään hätää, äskenkin oli ilmakuoppia ja selvisin siitä, ei mitään hätää, kohta tulee taas tasaisempaa, kyllä tästä selvitään, ei mitään hätää." Sori Fani jos sua hävetti mun takia. Muistan pakata ensi reissulle matka-apteekkiin myös rauhottavat. Fani selkeästi naureskeli mun matka-apteekille joka sisälsi seuraavat: matkapahoinvointilääke, ripuliläke, burana, hydrokortisoni (jota tarvittiin jo ekana iltana) , närästyslääke, vatsansuojalääke, nuhasuihke ja rakkolaastarit. No, pääsihän hänkin nauttimaan Rennien tuomasta helpotuksesta, niih :).

Täydellisempää reissuraporttia tulee ehkäpä huomenissa. Fani voi toki halutessaan kirjoittaa oman versionsa tähän kommentteihin ;). Mä luulen että me kaikki blogin lukijat toivotaan, että Fani avautuu edes hieman matkasta :), vai mitä?

Näihin tunnelmiin


2 kommenttia:

  1. Kun haaste on heitetty niin pakkohan siihen on vastata :)

    Puolinainen selvästi pelkäsi lentämistä enemmän kuin allekirjoittanut (eikä sekään ihan vähän ole) mutta handlasi tilanteen täydellisesti ja sainhan pitää kaunista naista herrasmiesmäisesti kädestä, kiittää ja kuittaa.

    Ensimmäinen ilta jäi lyhyeksi, oltiin niin myöhään hotellilla. Nopea, huonohko päivällinen hotellin baarissa ja nukkumaan.
    Aamulla ennen kukonlaulua ylös, lentokentälle ja siirtyminen seuraavaan kohteeseen, jonne vain reilun puolen tunnin lentomatka. Kohteessa kirjoittautuminen hotelliin, tarpeelliset kaunistautumiset ja kaupungille hengailemaan. Ziljoonan kävellyn kilometrin jälkeen oltiin koettu jokiristeilyä, örkkejä, huonon musiikin festivaalia ja japanialaista puutarhaa, mukava mutta raskas päivä. Siitä olikin hyvä siirtyä juomisen ja syömisen ihmeelliseen maailmaan. Molempia tuli harrastettua ja Puolinaisen mittava lääkevarasto tuli tosiaan tarpeeseen, sydänlääkkeet ja debfillaattori siitä vain puuttui, kaikki muu oli mukana :)

    Sunnuntaina laiska aamu, aamiainen, busineksia, pientä tuliaisostoshysteriaa, ja kentälle kotimatkaa varten. Kentällä stressitesti (läpäisit täydellisesti, ulkoinen olemus pysyi viileänä koko prosessin ajan)
    Ja matka väsyneenä mutta onnellisena kotia kohti.
    Kiitos Puolinainen, olit täydellistä matkaseuraa, setä kiittää ja kumartaa

    VastaaPoista
  2. Ai pysyi viileänä vai? Miten mä tunsin sen 20 senttisen k****n otsassani koko incidentin selvittelyn ajan?

    Kiitos raportista, katsotaan huomenna onko se yhteneväinen mun raportin kanssa :)

    VastaaPoista