Juhannus

Torstaina töiden jälkeen tuli ex tempore grillibileet Ystävällä. Ystävällä on pihasaunan takana kuormalavoista "rakennettu" terassi, jonka läpi kasvaa kaikenlaista heinää ja nokkosia. Terassin vieressä on grilli ja pöytä. No,  Ystävän poika oli myös siinä juhlatuulella ja vauhdissa. Mä korkkasin kuoharini ja hörpin sitä kiltisti kunnes joku sai kuningasidean että pitää ottaa viskiä. Mun edellinen viskikokemus on n. 15 vuoden takaa. Se päättyi siihen että oksensin olohuoneen lattialle, exä roudasi mut suihkuun ja pes mut ja siivosi yrjöt. No, viskiä siis. Ja viskin jälkeen salmaria. Ja sen jälkeen jotain kermaista litkua. Ei niitä mennyt kuin tilkka kutakin, ihan oikeasti. Kohta en enää pysynyt penkillä ja kaatuilinkin pitkin kuormalavoja. Ja sitten se tuli, paha olo. Viski perkele. No, happi oli jo sen verran heikko, että ei mitään toivoa selvitä minnekään vessaan. Valahdin sinne kuormalavaterassille nokkosten sekaan, Ystävä ja poikansa kauhistelivat mun päätä siellä nokkospuskassa ja ohjeistivat tähtäämään kuormalavan raosta sitten sen yrjön. Ja osuinhan mä ansiokkaasti siitä rakosesta. Kyllähän mä sen jälkeen yritin kai päästä penkille useampaankin otteeseen istumaan, mutta penkki vaikutti olevan teflonia ja olin koko ajan perseelläni kuormalavoilla. Sitten kai luovutin ja jäin pötköttelemään lavoille. Ystävä raahasi mut onneksi sisälle nukkumaan, jos ei olisi raahannut niin olisin jäänyt siihen sitten nukkumaan.

Aamulla olikin sitten kohtalaisen huono olo, vaikka määrällisesti juomaa ei tullutkaan otettua paljoakaan. Tyyppikin oli ilmeisesti krapulassa, ilmoitti nähneensä taas musta semmosia unia ja hyvinkin yksityiskohtaisesti kertoi mitä haluaisi mun kanssa tehdä. On kuulemma ajatellut mua ja meidän seksiä usein. Ja mitä mä teen? Lähden siihen juttuun mukaan ja tekstareita sinkoili kymmeniä, asiattomia, kovin asiattomia.  Voi perkele että mua ottaa päähän. Ne jutut jatkui vielä tänäänkin tekstareilla. Kovin sillä tuntui olevan ikävä mua ja mun "palveluksia". Paska fiilishän siitä sitten loppupeleissä tuli mulle ainakin. Ja tajusin sen, miten heikoilla mä vieläkin olen sen suhteen.

Lähdettiin aattoiltana Ystävän mökille grillailemaan, saunomaan ja soutelemaan, oli kiva juhannusaatto kyllä, olokin oli jo helpottanut. Keräilin 7 kukkasta tyynyn alle ja joku mies siellä unessa oli, oli työpaikkani takki päällä, eli töistä se vissiin sitten löytyy. Tyyppi herätti seitsemältä härskien viestiensä kanssa ja torkuin ja tekstasin siinä sitten muutaman tunnin. Harmittaa. Jos mä olisin ollut ajokunnossa ja kotona niin olisin aika suurella todennäköisyydellä langennut. Perkele.

Nyt kotona, ihanaa. Ihan kuin musta olisi tullut vähän erakko kun en jaksa ihmisten seuraa niin montaa päivää peräkkäin ja yksinolo tekee kovin hyvää nyt :). Perse, polvi ja kyynärpää mustelmilla, nokkosenpolttamat on jo parantuneet. Yllättävää kyllä, naamaan en saanut tikkuja enkä edes polttamia :).

Hyvää Juhannuksenjatkoa kaikille, mä lepään nyt ja nuolen haavojani, henkisiä ja fyysisiä.

Sun voimasi mua testasi,

Se koittaa viedä mut taas harhaan.

Kuule rakkaani, Carpe Diem ei tänään kelpaa

Kuule rakkaani, Carpe Diem, järki lyö tunnetta turpaan

Tää sattuu, tähän tottuu,

Ja entä jos yksin kuolenkin.

Tiedä rakkaani, että oon vielä täysin kesken.

Oon vielä täysin kesken.