Lukijat

tiistai 9. heinäkuuta 2013

Viimeisistä viimeisin viesti

Koska yhteydenpito tyyppiin loppui niin raivolla etten saanut kaikkea sanottua niin mun oli pakko kirjottaa sille kirje. Ihan käsin, paperille.

Näin se alkoi

"Sä oot loukannu nyt mua viimeisen kerran. Mä en ota tommosta tekstiä vastaan keneltäkään, eikä kukaan ole ennen mua tahalleen noin pahasti loukanut kuin sä. Sä oot jatkanu loukkaamista vaikka sä olet nähnyt miten vaikeeta mulla on ollut."

Ja tähän se loppui

"Mä luulen että sun ja  mun on parempi olla jos mä en edes yritä olla sun ystävä, koska niin ku sä oot huomannu mä en oo siitä kovin hyvin selvinnyt, vaikka olenkin aika kovasti yrittänyt. Mutta niinkuin sä sillon jo keväällä sanoit, että jos toi on paras mihin mä pystyn ni mun pitäis lakata yrittämästä kokonaan. Totta, nyt mä sen vasta ymmärrän. 

Mä toivon ihan vilpittömästi kaikkea hyvää sun elämään, mä toivon että sä olet onnellinen, saat rakastaa täysillä ja saat asias kuntoon."

Meinasin allekirjoittaa "Rakkaudella", mutta pyyhin sen pois. Allekirjoitin vain sillä lempinimellä mitä se musta käyttää. 

Pakettiin liitin Puolasta ostetut tuliaiset, sen lempisuklaat. Sille tulee varmana paha mieli ja se on ihan oikein. Fiksummat sanoi kyllä että syö ne suklaat itse, mutta persettäni suojellakseni en syö. 

Nyt on ihan hyvä fiilis



3 kommenttia:

  1. Huoh. Surullista. Mutta onko nää näitä "never say never"-juttuja?

    VastaaPoista
  2. Voimia. Hyvä kumminkin että saat suhdekiemuroihin jonkinlaisen pisteen ja päätöksen.

    VastaaPoista