Lukijat

torstai 3. huhtikuuta 2014

Ketutusta, rakkautta ja jarruremppaa

Koitetaanpas taas päivittää jotain. Mietin että kirjoittelenko noista negatiivisista jutuista mitä eteen koko ajan tulee, mutta päätinpä kirjoitella sitten kuitenkin.

Kelailijan exä lähti ulkomaanmatkalle, omalla viikollaan, eli lapset ovat nyt Kelailijalla 3 viikkoa putkeen, viikko kaksi nyt menossa. Viime viikolla antoi Kelailijalle yhden vapaaillan, jonka vietti sitten mun kanssa. Jäi yöksi. Kelailijan puhelin soi puoli kolmen aikaan yöllä. Ei vastannut. Tuli tekstari, tyttö oksentaa. Ei vastannut. Puhelin soi toisen ja kolmannen kerran. Mulla alkoi vitutuskäyrä nousemaan. Kelailija kertoi exällä olevan emetofobia. Mä olin että TÄH? Niin mikä? Oksennuskammo siis. Sanoi vastaavansa jos soittaa neljännen kerran ja soittihan se. "Tyttö oksentaa, tuletko hakemaan vai tuonko sinne, oletko kotona?" Puhelimesta kuului läpi kaikki mitä se sanoi. Mä kiehuin siinä vieressä ja ajattelin että MITÄ V*TTUA! Neuvottelivat siinä hyvän tovin ja mun raivo kasvoi. No lopputulema oli se, että Kelailija lähti keskellä yötä hakemaan lastaan. Painuin esikoisen sänkyyn jo puhelun aikana kun olin niin raivona ja teki mieli huutaa rumuuksia. Totta kai lapset menevät aina mun edelle ja niin sen pitää ollakin, mutta exän hoitovuorolla varahoitajan pitäisi löytyä kyllä jostain muualta jos ei itse kykene hoitamaan.

Pienoinen kriisihän siitä sitten tuli. Kerroin mielipiteeni yksipuolisesta joustamisesta, kelailija ymmärsi kyllä pointtini ja kertoi sanoneensa exälleen että oli sitten viimeinen kerta. Eihän se nyt helvetti soikoon voi hypätä aina kun exä soittaa jos jousto ei ole molemminpuolista. No, katsotaan mitä tapahtuu. Exän kannattaisi ehkä hakea hoitoa itselleen noihin henkisiin ongelmiinsa. Onhan se diagnosoinut itsellään maanisdepressiivisyydenkin joka kuulemma selittää huonon käytöksensä sen jälkeen kun sai musta tietää.

Exän loman takia tapahtui ensimmäinen kohtaaminen Kelailijan lasten kanssa. Iskän kaveri on käynyt nyt kaksi kertaa kylässä. Kyllä oli pelottavaa tavata ne ensimmäistä kertaa. Olen jäänyt heidän nukkumaanmenon jälkeen kiehnäämään Kelailijan kanssa, koska ei sitä voi lasten hereillä olon aikaan tehdä. Ikävä on kyllä kova kun ei pystytä näkemään kuin vähän. R-sanakin on jo ilmoille päästetty :). Mä oon ihan rakastunut ja niin on Kelailijakin kuulemma <3. Olen koittanut miettiä olenko tuntenut näin exän kohdalla, mutta en kyllä ole. Ihana tunne :). Rakastunut :).

Exän kanssa menin naimisiin 3 vuoden seurustelun jälkeen ja mun oli vaikea häissä katsoa häntä silmiin. Sekin kertonee omaa kieltään. Menin kai kun niin kuului muka tehdä.

Pitää pistää tänne muistiin se, että jarrutkin meni paskaksi, eli jarruremontti tuli teetettyä ja kesärenkaat vaihdatettua (Blogi on muuten tosi hyvä muistiinpanojen pitopaikka :D)

Eilisellä visiitillä Kelailijan luona alkoi poikakin oksentamaan. Nyt sitten jännitän että tarttuiko muhun vai pääsinkö pälkähästä.

Exä tulee lauantaina lomaltaan ja saas nähdä antaako Kelailijalle vapaa-aikaa. Todennäköisesti ei jos kuulee että olen lapset tavannut. No, mutta ei se mitään, näillä mennään mitä on annettu ja se riittäköön :).

Aurinkoista päivää rakkaat lukijat :)


8 kommenttia:

  1. Oot aivan oikeassa huomauttaessasi tuosta yksipuolisesta joustosta koska sehän pilaa teidän kahdenkeskisen ajan ja jos se exä on niin pimeä kuin mitä olen ymmärtänyt, niin hän varmasti käyttää sitä terrorisoidakseen teidän suhdettanne.
    Hyvä juttu on kuitenniin se että oot rakastunut ja toinenkin osapuoli tuntee samoin,niillä atuon jarrruilla ei tässä tilanteessa olisi ollut niin väliä ;D

    Aurinkoista päivää myös sulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaa oliko mun eka ajatus se, että noinkohan se lapsi on oksentanut oikeasti ollenkaan. No, oli se kun se jatkui Kelailijan luona. Mutta kyllähän se siltä tuntuu että tekee kaikkensa että meillä olisi vaikeampaa.

      Poista
  2. Johonkin ne negatiivisetkin asiat on hyvä panna... vaikka vain muistiin tulevaisuuden varalta! Oon kanssa huomannut, että blogi on hyvä konsti tarkistaa juttuja :) välillä vaan harmittaa, ettei oo tullu tarkemminkin kirjoitettua.

    Täällä ei paista aurinko, mutta paistetta sulle sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...ja toivottavasti se ei oo sama yrjötautipöpö mikä täällä jyllää: tyttö on puolikuntoinen jo viidettä päivää...

      Poista
    2. Ei täälläkään paista, lunta sataa, mutta mun sielu on aurinkoinen :D. Paranemisia teillekin!

      Poista
  3. Nonni, tulihan sitä tekstiä!! Kiltti tyttö.
    Kiusaahan se tekee. Tottakai tekee, jos haluaa kerran ukkonsa takasin. Henkisesti valmistauituisin myös siihen, että koettaa vielä jotain paljon inhottavampaakin... *tunnethan sä meidät naiset*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Khyllähän mä meidät naiset tunnen ;). Siksipä mä olenkin tässä koko ajan varpaillani sen suhteen ja tuntosarvet pystyssä ja pesäpallomaila oven pielessä :D

      Poista
  4. No näitä joustamattomia exiä kyllä riittää. Itsellä kokemuksia lähinnä raha-asioissa joustamattomuudesta; mieheni joutuu maksamaan exälleen reippaasti elareita vaikka lapset 50/50 sopimuksella meillä ja exällä. Exän pitäisi ostaa sopimuksen mukaan lapsille vaatteet ja harrastusvälineet, mut eihän ne riitä, jos omaan kotiinsa ne vaan ostaa. Ja ostojen laatu on sitten myös ihan ö-luokkaa. Ei mieheni saa oikein vastinetta maksamilleen elareille. Kohtuullisuutta ei se nainen tunne raha-asioissa. Vituttaa miestä ja minua, mutta minkäs teet. Laki suojelee lähivanhempaa.

    VastaaPoista