Lukijat

lauantai 23. huhtikuuta 2016

Hvarin linna

Ukkoskuuro ja sadetta aamupäivällä, mutta yhden aikaan uskaltauduin ulos. Lähdin selvittämään huomisia bussiaikatauluja. Turisti-info oli mennyt kahdeltatoista kätevästi kiinni eikä ole huomenna auki lainkaan. Bussiasemalle siis ihmettelemään. Siellä oli kroatian kielinen aikataulu, joka oli voimassa viime vuoden loppuun. Jee. Eihän siinä sit mitään.

Päätin lähteä kiipeämään Hvarin linnalle. Aurinko paistoi hetken verran ja hiki tuli siinä kiivetessä. Etuna tänä ajankohtana matkustaessa on se, että ihmisiä ei juurikaan ole missään ja sai rauhassa ihmetellä maailman kauneutta



 Löysin linnan ja palloilin edustalla ihaillen maisemia. Oli taas niin kaunista että kyllä nyt silmä kostui ja annoin sen kostua. Hetken päästä tajusin että linnaanhan pääsee sisään pientä pääsymaksua vastaan ja niin tein. Hieman enemmän uskallusta vaati linnan vankityrmään tutustuminen, pelotti perkeleesti sinne mennä, siellähän voi olla mörköjä. No, ei ollut.



Linnalta lähdin vaeltamaan toista kautta pois, olin suht varma minne tien pitäisi mennä kun olin sitä katsellut eilen veneestä. No, matka oli yllättäen pidempi kuin ajattelin, mutta sinnikkäästi vain lenkkaria toisen eteen. Vastaan tuli tunneli. Ihan helvetin pimeä tunneli. Takas päin olisi ollut kilometrien matka ylämäkeen, joten päätin että nyt on kyllä vaan uskallettava. Voin kertoa että pelkäsin ihan helvetisti. Mitä? No pimeää ja tosiaan niitä mörköjä, jos siellä olisikin ollut joku ja ottanut kädestä kiinni. Ai hitto että että mä tosiaan pelkäsin. Kiedoin kädet ympärilleni ettei ne vaan osuisi mihinkään, koska sitten oliskin ollut sydäri lähellä.  Voin kertoa että askeleeni oli ripeä, juosta en uskaltanut koska silloin olisin päästänyt paniikin valloilleen.

Tunnelin toiseen päähän kun pääsin niin otin tämän kuvan, tuommoista röpelöä seinät. Kissa oli vastassa tunnelin suulla ja sanoin sille että kiitos kun et tullut vastaan tunnelissa (meinaan koko ajan kirjoittaa luola, siltä se tuntui)


Tuli tänään siis tehtyä useampikin pelottava asia. Selvisin kun pakotin itseni. Olenko nyt rohkeampi? Ehkä, tai sitten en.

Harjottelin kamerallani panoraamakuvausta, ei se tässä blogikoossa taida miltään näyttää, mutta tulipahan leikittyä :).

Pääsin vihdoin hotellille ja jatkoin bussiasian selvittelyä. Ystävällinen setä seuraavalta majapaikaltani kyseli että milloin olisin mahdollisesti tulossa, jotta hän voi tulla vastaan satamaan! 24 euroa/ yö ja jäbä tulee mua vastaan! Vastasin että vielä on vähän hakusessa tuo bussihommeli että tulisin kyllä yhden lautalla jos vain pääsen Jelsaan ajoissa. Sain vastauksen että Hvarista lähtee bussi Jelsaan 9:45, eli sillä pääsen. Enpä ole yhtä hyvää palvelua kyllä ihan hetkeen saanut! Kyllä on hyvä fiilis :).

Jospa ottaisi palaneen (joo, pilvistä, en katsonut aiheelliseksi vedellä rasvaa) naamansa ja lähtisi iltaviinille kylille. Pitäisi vielä keksiä että miten saan tämän huoneeni maksettua kun omistajia en ole nähnyt sitten saapumiseni

3 kommenttia:

  1. Upee panoraama! Toi olis ihan mun paikka, kun on paljon kivee ja vettä. Ainakin näyttäs siltä. Kaunista!

    Sä oot reipas! Musta ei olis tohon.

    VastaaPoista
  2. Hyvin näkee panoraamakuvankin, kun klikkaa isommaksi. Tosi hienoa! Ja hieman pelottavaakin sulla on ollu. Oot kyllä ihan hillittömän rohkee kaikin puolin, voin sanoa ihan rehellisesti että minusta ei olis tuohon.

    VastaaPoista
  3. Sori, näköjään toistan Helmin kommenttia :)

    VastaaPoista