Lukijat

perjantai 22. huhtikuuta 2016

Saaristoretki

Tänään heräsin lintujen raivokkaaseen karjuntaan ennen auringonnousua. Väkisin jatkoin unia ja heräsin kellon soittoon. Keitin kahvit jostain oudosta kahvista ja fiilispohjalta ostettua maitoa sekaan. Toivoin että purkissa oli maitoa eikä jotain muuta, kieli ei oikein ollut hallussa. Osuin onneksi oikeaan. Käsivaralla mittasin kahvit ja onneksi tuli juotavaa :).

Iholääkkeen aiheuttama ihottuma on poistunut kun olen saanut aurinkoa, aivan mahtavaa :).Kaksi päivää ja karmaisevan näköinen iho on kuin vauvan peppu. Tosin se alkuperäinen ongelma on edelleen voimassa, tuo ihottuma oli vain sivuvaikutus. 

Istun rantakalliolla ja juttelen ravun kanssa.  En tiedä elääkö se, mutta hyvä on kuuntelemaan. Yritin äsken löytää  vesitaksia  mennäkseni läheisille  saarille  mutta en löytänyt. Aiemmin yritin lähteä päiväretkelle  mutta ryhmän minimikoko ei täyttynyt eikä kelikään  kuulemma antanut  myöten. Nyt kelailen  että mitä teen ja puhun ravulle.   



Vähän myöhemmin samana päivänä:  vaelsin takaisin kaupunkiin ja jäin tutkimaan jonkun retkitarjoajan mainoskylttiä.  Sieltä tulikin  ystävällinen nainen  mua jututtamaan ja kerroin haluavani jonnekin retkelle NYT! Täti järkkäsi mulle  retken Pakleni -saariston lähimmälle saarelle, jolla ei kuulemma  ole palveluita  mutta jos mua ei pelota niin hyvä. Sanoin että ei pelota että antaa mennä vaan. Täti käski mut kauppaan ostamaan eväät ja sitten mentiin. 

Paattini  lähdön aika kun tuli niin kuskini kysyi että haittaako jos  pari muutakin tukee mukaan ja mennäänkin eri reittiä. No ei todellakaan haitannut! Sain paremman retken samaan hintaan eikä tarvinnut olla yksin kuljettajan kanssa.  Matkalla oli 2 mua nuorempaa tyttöä Alankomaista.  Ihan kiva kun ei tarvinnut olla yksin. Uskomattomia  maisemia jälleen kerran.  Melkein teki mieli taas tirauttaa  muutamat kyyneleet mutta en tirauttanut.  

Ajeltiin Palmizana-saarelle, jossa vietettiin reilu tunti aurinkoa ottaen ja maisemia katsellen. Kyllähän ne taas sykähdytti, ei voi muuta sanoa. Monien metrien kokoisia kaktuspuita, ihan huikeaa kasvillisuuttakin.


 
 Palmizanan jälkeen suuntasimme Jerolim-saarelle, jossa on nudistiranta. Harmiksemme saari oli vielä suljettu, eli emme nähneet alastomuutta. Vaelsimme hetken autiolla saarella, jotenkin karun aavemaista, mutta hienoa.

 Jerolimin satamassa Ricky-veneemme olikin jo valmiina teleporttaamaan meidät takaisin Hvariin. Kiva muutaman tunnin retki, just mitä tarvitsin. Olin vähällä jo iltapäivästä luovuttaa ja tulla hotellille mököttämään. Onneksi en niin tehnyt.

Illalla löysin vielä timanttipuun kauppareissulla :). Jäänyt ilmeisesti joku blingbling-asetus kameraan päälle. Kivoja kuvia tulee silläkin :D



Täällä jos ei sisäiset ruhjeet ja mustelmat parane niin ei sitten missään. Hyvä kun lähdin :). Hyvä minä! Ihan pientä kinaa vasta ollut itseni kanssa siitä että lähdenkö hotellille vai yritänkö keksiä tekemistä, mutta onneksi siitäkin kinasta selvittiin ehjin nahoin. Piti vähän potkia persuksille. 

Huomenna pitäisikin selvitellä, että miten pääsen seuraavaan paikkaan. Se onkin vähän konstikkaampi juttu...

7 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Tänään on onneksi pilvinen päivä ettei sielu ihan räjähdä kaikesta kauneudesta :D. En voi muuta kuin suositella Kroatiaa KAIKILLE!

      Poista
  2. Sä oot edelleen se sitkeä sissi, muista se <3
    Kaunista, voi luoja miten kaunista..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin olenkin, prkl!!! Mä pystyn mihin vaan kun oikein yritän! Niiii!!!

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Tuosta eilisestä suorituksesta olen kyllä ylpeä :)

      Poista
  4. Upeita maisemia! Vaikuttaisi olevan loistoreissu. :-)
    Hyvä Puolis!

    VastaaPoista