Lukijat

lauantai 17. syyskuuta 2016

FoMO - Fear of Missing Out

Törmäsin kolumniin joka pisti ajattelemaan. http://nyt.fi/a1473903381116  Aiheena somehehkutuksen aiheuttama ärsyyntyminen. En ole samaa mieltä kirjoittajan kanssa siitä, että jokaisen pitäisi miettiä että mitä somepäivitykset antavat MUILLE. Miksi pitäisi? No ei pitäisi. Mutta kolumnin muu sisältö kyllä kolahti.

FoMO eli Fear of Missing Out. Kyllä, some ruokkii meikäläisen fomoa kyllä täysillä. Mä jouduin piilottamaan erään ihmisen päivitykset kun en vain kestänyt pahan fomoni takia nähdä niitä päivityksiä. Kyllä on häpeällistä, mutta näköjään en ole vieläkään tullut täydelliseksi ihmiseksi vaikka olenkin sitä treenannut. Toisen onni ei ole multa pois, mutta miten selvitä fomon kanssa? "Punaviinia rakkaan kanssa lampaantaljalla takan edessä" ja fomo aktivoituu. Mun vastaava olisi "3 litran valkoviinitonkka juotu yksin viikossa, hyvä minä!" Enhän mä nyt tuolla lailla someen laittaisi, ainakaan selvinpäin. Olisko se "hätähuuto" siitä että mulla päässä viiraa, ehkä.

Katsoin omia (harvoja) päivityksiäni somessa. Vähän turhan negatiivissävyisiä. Alkuvuodesta oli selkeää todistelua siitä, että hyvin menee, olen aktiivinen ja reipas. Kroatian jälkeen päivitysten tyyli näköjään muuttui. Ehkä sitä mukaa kuin mun olokin huononi. Siis ihan fyysinen olo (kilppari tai anemia, mikä lie). Ehkä mun päivitykset auttaa jotain muuta fomosta kärsivää. Mä luulen ainakin että mun blogi kyllä hoitaa homman ja muut fomosta kärsivät kokevat sielunkumppanuutta.

Niin, kai mä sitten pelkään etten juo koskaan punaviinia lampaantajalla kuin itseni kanssa (ei sillä, että tuo punaviini olisi se pointti,  tai edes se lampaantalja). Yksinjäämisen pelko, syrjäytymisen pelko. Pelko että tilapäinen notkahdus onkin pysyvä.

Mulla oli kauheen suuri tarve kirjoittaa tästä aiheesta, mutta jostain syystä tämä osoittautuikin paljon vaikeammaksi kuin ajattelin,  enkä ehkä saanut kaikkea ulos mitä olisin halunnut.

Onko vinkkejä miten lievittää fomoa?


8 kommenttia:

  1. Kun niitä "lampaantaljalla piilopirtissä oman kullan kanssa alasti" -päivityksiä näkee - tai muuta vastaavaa ihanuutta, niin mun kokemuksen mukaan niillä yritetään maalata muulle maailmalle täydellistä omaa elämää, joka todellisuudessa on ehkä jotain ihan muuta. Että ei ole isossa kuvassa ruoho vihreämpää missään muualla.
    T. Terppuli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se usein on. Tai esim. viestittää exälle tai kelle lie että hyvin menee

      Poista
  2. Se on hyvä, että ne voi piilottaa. Eikä kaikesta tarvi pakonomaisesti "tykätä". Terppulin kanssa samaa mieltä, ja siinä vaiheessa kun se "rakas" jää kiinni kellimisestä jonkun toisen taljalla, nää päivitykset saa tyypin tuntemaan itsensä todella typeräksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en tykkää kuin niistä joista mä oikeasti tykkään. Jotkut on tykkäysautomaatteja, mun on vaikee siihen taipua

      Poista
  3. Mä jäin miettimään lauseita "Mitä jos ennen jokaista päivitystä pohtisimme, mitä se antaa muille? Mitä joku toinen siitä saa?" Onko sitten kumminkin niin, että kirjoittaa mitä vaan, joku fomolainen pahoittaa aina mielensä? Lapsettomat ehkä lapsihehkutuksista, köyhät rikkampien kokemuksista, (Itse myönnän välillä kuuluvani tähän ryhmään. Vaan olen oppinut paljon!!) kaupunkilaiset maalaisten maisemakuvista, sinkut parisuhteesta jne jne. Jokainen postaus varmasti aiheuttaa fomoilua jossakin?
    Mä ajattelisin niin, että enimmäkseen kyse on omasta päästä ja siitä, miten asioihin suhtautuu. Ainakin itse ajattelen näin, koska mullakin (oli) aika jolloin olin ihan hemmetin kateellinen muille tietyistä asioista. Nostaa se välillä päätään yhä, mutta oon aika hyvin oppinut karkottamaan sitä..
    Piilottaminen on ihan ok konsti, ei kaikkea ole pakko katsella. Tavallaan sama asia kuin sekin, ettei lue kamalia uutisia jos tietää valmiiksi että ne tuottaa pahaa mieltä/ahdistusta/pelkoa. Pistää ikäänkuin pään pensaaseen suojellakseen itseään.
    Tästäkin saisi kilometrin mittaisen puheenvuoron, mutta jos jätän nyt vaan tähän ;)
    Onneks me kaikki ollaan ihmisiä ja kaikki kokee huonoja ja hyviä asioita. Siitä huolimatta, mitä ne someen päivittelee. Tosin kaikki ei näe niitä hyviä asioita elämässään, kun tuijottaa vaan niitä toisia.
    Opettelua koko elämä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo samaa mieltä, että ei missään nimessä voi alkaa ajattelemaan sitä että pahottaako joku mielensä jostain mitä omaan someeni laitan elämästäni. Aina on mahdollista että joku pahoittaa. Joten jokainen päivittäköön mitä haluaa ja jos ei pysty katselemaan niin vaihtoehtoja on :). Itsensä kehittäminen varmaan auttaa kyllä asiaan, koska tämähän on ongelma itsessä eikä niissä päivityksissä.

      Poista
  4. Mä oon jo kauan sitten myöntänyt, e fb aiheuttaa mulle kiukkukateutta ajoittain. VAikka kuinka järjellä tiedän et jos joku laittaa jonkun ihanan päivityksen, se ei tarkoita et sillä jollakulla on vaan ja pelkästään ihanaa. Mut tosiaan tulee se olo et kiva ku meet vittu pariisiin kun mä vittu meen prismaan :D
    Tästä syystä en oikein osaa faceen laittaa statuksiin mitään "kullan kanssa sohvalla" juttuja. VAikenen suhteesta 90prossasesti. Toki siitä joku vois aatella, et eipä noillakaan mee hyvin ku ei mitään hehkuta :D :D

    VastaaPoista