Lukijat

sunnuntai 15. joulukuuta 2019

Hyvä arki

Olen viime päivinä ajatellut, että en ole varmaan koskaan ollut näin onnellinen. Mulla on täydellinen parisuhde, kiva työpaikka ja talouskin kai jollain tavalla tasapainossa.

Opinnot alkavat tammikuussa ykkösvaihtoehdossani, pääsykokeet menivät yllättävän hyvin. Avoimen ammattikorkean opiskelusyksy oli rankka, mutta ainakin yhdessä kurssissa onnistuin ja otin toisen vitoseni. Täydellisyydentavoittelijaminäni sai pienen kolauksen, kun en muistanut tehdä yhden toisen kurssin tehtävää ajallaan, vaan se palautui automaattisesti keskeneräisenä. Nauroin, en romahtanut. Hyvä merkki. Kyllähän mä siitäkin kurssista läpi pääsen.

Hieman häiritsee kipeä oikea käsi, joka on ollut ranteesta lastoitettuna nyt muutaman kuukauden. Ärsyyntyi ulkomailla etätöissä, eikä ole siitä palautunut. Saikkua en kovin helposti koeaikana ota. Käsikirurgi ja leikkaus on mainittu jos ei tämän vuoden puolella asetu. Koeaikaa riittää melkein helmikuun lopulle kylläkin. Työt hoituu vasurilla suht hyvin ja olen jotenkin sopeutunut tähän vallitsevaan tilanteeseen.

Kun olen tätä hyvän arjen määritelmää viime aikoina pohtinut, niin olen miettinyt myös sitä millaista oli sinkkuarki. Nautin kyllä itsekseni olostakin, mutta kyllähän olo oli puolinainen verrattuna tähän oloon. Aina en halunnut yrittää löytää parisuhdetta, mutta en läheisyydettömyyteen kyllä tottunut missään vaiheessa. Olihan niitä läheisyydettömyyden paikkaajia, mutta usein ne kyllä onnistuivat tuottamaan vitutusta läheisyyden lisäksi. Tunteiden vuoristorata oli kuluttavaa, voi jestas, että vuoristorataa riittikin. Tämä tasainen onnellisuus ja henkinen kylläisyyden tunne tuntuu niin hyvältä.

Olen saanut lottovoiton!

5 kommenttia:

  1. Eiköhän se ollu sunkin vuoro saada aurinkoa risukasaan!
    Mikä kädessä mättää jos leikkausta väläytellään?

    VastaaPoista
  2. Ei siellä oo kuin vissiin tulehdus, koska röntgenissä ei näy mitään. Ilmeisesti pitkittyneessä tulehduksessa jollain toimenpiteellä saadaan tilaa tiukkoihin paikkoihin, jotta ärsyyntynyt kohta mahtuu rauhottumaan. Niin mä ymmärsin. En innostu kyllä ajatuksesta, joten toivon, että menee ohi itestään.

    -Puolis

    VastaaPoista
  3. Kuulostaa oikein hyvältä (ei siis käsi, vaan tuo tasainen onnellisuus)! <3

    VastaaPoista
  4. Tää on niin tätä :) Yhä vaan käsi kädessä kuljetaan, asiat menee samaa rataa..
    Vaan yhä väitän, että tätä onnea ei tajuttaisi ja osattaisi olla happyjä, jos niitä muita aikoja ei olis nähty.

    VastaaPoista
  5. Olen iloinen sun puolesta Puolis, olet onnesi "ansainnut" (ärsyttävä sanonta). Mukavaa loppuvuotta!

    VastaaPoista