Alkoi reilun kolmekymppisen naisen erokertomuksena ja toivomuksena oli että olisi myös henkisen kasvun tarina. Henkisestä kasvusta en niin tiedä, mutta välillä vauhtia ja vaarallisia tilanteita piisaa. Rehellisiä ja suodattamattomia tunteita, itkua ja hammastenkiristelyä, joskus onnenpilkahduksiakin. Siitä on Puoliksen elämä rakentunut.
Lukijat
torstai 16. tammikuuta 2020
Mä en osaa riidellä. Eilen skitsahdin tyhjästä, ilmeisesti osittain pms:n takia. Jos mä suutun niin pakenen ja käperryn suojamuureihini, mutta nyt en saanut siihen mahdollisuutta. Piti jäädä tilanteeseen ja se oli outoa ja tukalaa. Mykistyin, en osannut puhua. Asia josta piti puhua oli omasta mielestänikin niin tyhmä, että se oli melkein mahdoton saada kakistettua ulos. Tuntui että se ei voinut fyysisesti vain tulla ulos. Kieli kuivui suuhun, eikä äänihuuletkaan toimineet. Lisäksi olisin halunnut paeta, koska silleen on helpompaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti