Lukijat

keskiviikko 9. kesäkuuta 2021

Saikulla

Uusi lonkka on nyt asennettu muutama viikko sitten. Ennen leikkausta olin pari viikkoa lomalla ja huomasin loman aikana, että olen ihan poikki, eikä energiat meinanneet palailla sitten millään. Eipä ne ole vieläkään kyllä palanneet, vaikka olen lepäillyt jo kuukauden ja kaksi viikkoa niistä ihan totaalilepäillyt, koska olen leikkauksen takia lähes vankina kotonani. Ennen lomaa paahdoin pitkää ja hektistä päivää töissä, jotta saisin hommat asialliselle tolalle. Jossain vaiheessa piti vain todeta, että en pysty tekemään kaikkea, joten oli vain päästettävä langoista irti ja antaa muiden ottaa koppi. Ahdistaa vähän se sotku, jonka jätin muille. 

Olen ollut yllättynyt siitä, miten muutaman tunnin leikkaus voikin vetää ihmisen niin heikkoon happeen, että pystyasennossa pyörrytti vielä viikonkin päästä ja nopeankin ruuan laitto vaati lepotaukoja. Vaikka leikkauksen kesto ei ollut pitkä, niin pieni se ei silti ollut. Olin maalaillut itselleni vähän ruusuisemman kuvan toipilasajasta. Tylsyys ja nukkumisen vaikeus on ollut pahinta. 

On ollut kova paikka olla riippuvainen toisen avusta. Auton annoin kuopukselle käyttöön, koska en pystyisi ajamaan kuitenkaan, eli olen täysin Yksisarvismiehen kuskauksen varassa. Mieliteot pitäisi pystyä ennakoimaan, koska en kehtaa joka päivä pyytää kauppareissua. Tuntuu tosiaan siltä kuin olisin vankilassa kun en pysty yksin oikeastaan lähtemään keppeineni ja heikon kunnon takia mihinkään, kun kaikki mihin haluaisin mennä on mun voimavara-alueen ulkopuolella. Saisinpa jo autoilukykyni (eli vapauteni) takaisin!

Harmittaa kun olen joutunut moodiin, jossa päivät valuvat mitään järkevää tekemättä ohitse. Sitä järkevää tekemistä olisi opiskeluasioiden tiimoilta, mutta en vaan saa niistä kiinni. Kesäkin lipuu ikkunan takana  ohitse mun maatessa sängyssä. Tänään Yksisarvismies ehti ulkoiluttamaan mua päiväsaikaan ja pääsin uimaan muutamaksi minuutiksi! Ai että miten vesi tuntui hyvältä! Kyynärsauvat lypsäävätkin nyt vettä itsestään pitkin kämppää askellukseni tahdissa, kun uitin tietysti myös sauvoja.  

Esikoinen pääsi ylioppilaaksi ja piti jo yhdet juhlat. Meidän pikkujuhlat pidetään vasta heinäkuussa neljän vieraan voimin.