Lukijat

torstai 23. helmikuuta 2012

Niin ne tilanteet muuttu mun elämässä, nopeasti...

Joo-o, laastari taidettiin repäistä nyt äkkiriuhtaisulla pois. Eilen menin sanomaan jotain tyhmää, mikä sitten tulkittiin väärin ja mitä Tyyppi oli tänään sitten aamupäivän pohtinut. Menin pistämään sille semmoisen mitä kuuluu-viestin (joo, aamulla just sanoin että en yleensä pistä), sain takaisin kovin neutraalin ja lyhyen viestin, johon vastasin että onko joku vialla. No, sitten tulikin viestiä, että mun eilinen lausahdus särähti korvaan ja pisti miettimään. Tässä vaiheessa mulla ei ollut vielä mitään hajua, että mitä mä olin edes sanonut, koska mitään semmosta en ollut kyllä tarkoittanut. No, selvishän se sitten, että oli käsittänyt väärin mun puheet, mutta eipä se mitään auttanut kun oli myös pohdinnoissaan miettinyt että "oletkohan sä tässä liian täysillä mukana". No enhän mä sitä sille sanonut, mutta kyllähän mä sen tiedän, että olen. Ja näköjään välittyi. No, yritin parhaani mukaan paikata tilannetta fiksusti ja kiihkottomasti, mutta viestittely päättyi Tyypin viestiin, joka meni about näin "No, mä nyt vaan sanoin, mitä ajatuksia se herätti, mutta hyvä jos olin väärässä. Annetaan koko jutun olla". Niin minkä jutun olla? Asian käsittelyn vai koko JUTUN? No, mä ymmärrän että oon ollut liian päällekäyvä ja tajuan nyt vetäytyä semmoiset miljoona kilometriä taakse päin. En tiedä onko tää nyt tässä vai mikä on tilanne, mutta tuntuu ihan helvetin pahalta. Hitto! No, tiesinhän mä, että kun pistän itseni alttiiksi niin satutan itseni. Mutta kun en mä osaa semmoinen puolitehon ihminen, joka osais olla semmoinen viileä ja hard to get jos mä en oikeesti tunne niin.

Mutta joo, tässä sitä nyt ollaan, kyynel silmässä ja pulla kourassa, pitäiskö mennä nukkumaan, että sais tän ajan kulumaan. En vaan saa sitten yöllä unta.

Piilotin Tyypin pikaviestistäkin, että en näe onko onlinena vai ei, ettei tuota pelkällä olemisellaan mulle pahaa mieltä. Se estää myös mua ottamaan yhteyttä siihen. Nuollaan nyt haavoja ja toivutaan. Taidan lopettaa seikkailut tähän sitten. Ei oo terveellistä eikä hyväksi mulle. Paitsi että jos Tyyppi haluaa mut taas vaikka vain väliaikaisesti niin kyllähän mä lankean, tiedän sen. Ja sitten taas pudotaan korkeuksista kolinalla alas.

Edit: Äh, taisin sit kuitenkin ylireagoida. Tyyppi pani ihan muina miehinä viestii kuin mitään ei olis tapahtunut. Mutta kyllä toi muhun sen verran vaikutti, että kyllä pidän itseni aika paljon etäämmällä tästä lähtien.

Rakas Ystävä on soittanu jo kaks kertaa, se on musta huolissaan. Ihanaa kun joku välittää. Huomena vissiin lähden sen luokse leffaan ja yöks, kalliiks tulee autoilu, mutta ei haittaa kun mulla on sitä niin ikävä <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti