Lukijat

keskiviikko 24. kesäkuuta 2020

Uusperheloma

Aloitin kirjoittamaan postausta alkulomahöyryissäni, enkä ala sitä nyt editoimaan, joten ensimmäisten lomapäivien tunnelmat ovat aika vaaleanpunaiset :D:

"Lähdettiin reissuun, kahdella autolla. Kaksi autoa pakattuna täyteen. Kaksi maailmanloppuun varautujaa + teini + koira= kaksi täyteen pakattua autoa. Ajettiin peräkanaa ja heti alkumatkasta herkistyin. Me, lähdössä reissuun yhdessä ja ensi kertaa myös Yksisarvisen teini. En voi sanoa, etteikö mua jännittänyt. Ei olla teinin kanssa kovin paljoa vietetty aikaa kolmistaan, joten tämä on hyppy lähes kylmiltään syvään päähän. Reissua on takana nyt vuorokausi ja hyvin on mennyt. Ensimmäinen yhdessä nukuttu yö takana, ihanaa. Vielä puolisentoista viikkoa edessä. En kestä! Saatan räjähtää onnellisuudesta. Jotenkin tämä kahden auton taktiikka toimii loistavasti.  Esimerkiksi tämänpäiväisen koko päivän aktiviteetin jälkeen tiemme erkanivat ja Yksisarvinen ja teini lähtivät omaan kohteeseensa ja mä päädyin paluumatkalla ex temporee tutkailemaan toisen paikallisen nähtävyyden. Kaikki voittivat, ei tarvinnut tehdä kompromisseja. Voiko tämä mennä näin helposti?"

Näin jälkikäteen sanottuna, kahden auton taktiikka oli hemmetin hyvä, koska Yksisarvisen auto hajosi ja mä onnistuin myös torpedoimaan oman autoni kanssa matkan jatkumisen. Koska olen kätevä emäntä niin hoidan autohommelini itse ja täytin reippaasti jäähdytinnestesäiliön, mutta jätin korkin tuulilasin syvennykseen. Matkalla hakemaan Yksisarvisen autoa pajalta tuulilasista kuului kova kopsahdus ja jonkin aikaa siinä meni ennen kuin tajusin että paisuntasäiliön korkkihan sinne jorpakkoon lensi. Eipä mitään, motonetin kautta vaan ja uusi korkki messiin, niin kuvittelin. Motonetistä ohjattiin merkkiliikkeen huoltoon ja sieltä tilattiin korkki seuraavaksi päiväksi. Korkki tuli, mutta tiivistettä ei. Ilman tiivistettä korkki ei istu paikalleen. Tiiviste piti tilata Ruotsista ja siihen meni 4 päivää. Auto jäi siis matkalle ja jatkoin vuokra-autolla matkaa. Tuli kallis korkki. Yksärin auto tuli sentään kuntoon. Jatkoimme matkaa Suomen halki pohjoisen yöttömään yöhön.

Alun euforia väistyi  matkan edetessä ja tunsin paikoitellen suurta pms:n siivittämää ulkopuolisuuden tunnetta. Yksisarvismies yritti varmaan parhaansa ja mm. saunoi lähes joka päivä kahdesti, teinin ja mun kanssa. Mun lomailutyyli on melko paljon rauhallisempi kuin heidän eikä mun kuntoni todellakaan kestänyt heidän menoaan. Koko kevään vaivannut lonkka ei myöskään helpottanut tilannetta. Tuli kierrettyä muutama kansallispuisto, mies ja teini edellä, mä laahustin omaa tahtiani perässä ja toivoin selviäväni itkemättä maaliin. Aina ei onnistunut, kiitos pms:n.

Reissu meni kokonaisuutena ihan hyvin kaikista pikku vastoinkäymisistä huolimatta. Viimeinen lomaviikko menossa ja sitä vietän vuokramökillä järven rannalla pääasiassa yksin. Vesi on lämmintä ja mökki ihana viileä. Kotiin ja Yksisarvisen kainaloon on vain vajaa puoli tuntia, joten melkein naapurissa mökkeilen. Saan kuopuksen myös huomenna mökille, mikä on tosi kivaa, koska koronakevään takia ei olla nähty kuin äitienpäivänä muutama tunti pihalla.

Maanantaina pitäisi aloittaa taas työt, ei huvittaisi kyllä yhtään, mutta ei angstata sitä vielä kun lomaa on vielä jäljellä :)