Lukijat

sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Lomaa ja loppuvuoden suunnitelmia

Kahden päivän loma part 2 on ohi. Yhtä ihanaa oli kuin edellisen viikon  lomallakin, vaikka vähän harmitti yhdistyksen kevätkokouksen sattumisen toiselle lomaillalle. Kokous oli vähän riitaisa, päästiin vallan äänestämään. No, siitä selvittiin ja jatkettiin lomaa. Ulkoiltiin, saunottiin, tykättiin toisistamme :). Tässä kuvasatoa keväisistä päivistä retkiltämme joen varteen ja meren äärelle.







Koskia, puistoja, rantoja. Kaunista ja keväistä oli!

Perjantaina oli viimeinen aamu todennäköisesti kuukauteen kun sain herätä vierestä, vähän pahaltahan se tuntuu, mutta näillä mennään. Tulevaisuudesta on puhuttu siinä määrin, että voin olla rauhallisin mielin reissun ajan. Myös mulle järjestyy aikaa lomilla kun lapset ovat silloin koulussa.

3,5 kuukautta on nyt takana eikä pitäisi vertailla, mutta hyvin hyvin erilaista kuin Kelailijan kanssa. Tässä vaiheessa K oli jo puhunut yhteenmuutosta ja oli Rakastettu ääneen, riidelty  ja ties mitä. Mr Sixpackin kanssa ei olla vielä tehty mitään noista. Silti tuntuu niin hyvältä ja oikealta. Toki toivoisin että tunteista puhuttaisi, mutta kaikki aikanaan, mielummin tunteiden osoittamista teoilla kuin tyhjiä sanoja.

Tein eilen itselleni loppuvuoden to do-listan. Huhhuh, paljon siirtyneitä ja tekemättömiä  asioita tehtävänä. Osa pieniä ja osa isompia. Kolmesta kissastakin pitäisi luopua, sitten mulle jää enää vain kaksi. Toisen olen luvannut esikoiselle kun muuttaa omilleen (tosin en usko että kissa elää niin pitkään sydänvikaisena) ja toisen pidän vielä siitosnaaraana toistaiseksi. Kissahommat tuntuu menneen jo ohi. Siltä on tuntunut kyllä jo pitkän aikaa. Ehkä ne oli osa tuota eroprosessia osaltaan. Muutaman viimeisen astutuksen olen yrittänyt tehdä, toivottavasti on tärpännyt ja saisin ne alta pois. Fiilistä pentuhommiin ei olisi, mutta "pakko" on yrittää saada "investoinneista" edes omansa pois. Kuulostaa kylmältä, mutta realismiahan se vain on.

Kevät on tullut, joutsenet levähtävät naapuripellolla ja fasaanikukko herätti mut kiekaisullaan ja siipien läpsytyksellään. Olin kotifasaanistani saanut jo aiemmin näköhavaintoja, keskusteltiin tiukasti jo siitä että onko mun rappuset sopiva paikka käydä kakalla vai ei. Jää nähtäväksi että kumman tahto voittaa. Todennäköisesti fasaanin.

Mulle on säännöllisin väliajoin tullut fiilis, että blogi on täyttänyt tehtävänsä eikä kirjoitushaluja enää niin paljon ole. Ehkä tämä on vain tilapäistä, ehkä ei. Jää nähtäväksi.

perjantai 20. maaliskuuta 2015

Lomalomalomaaa!

Aivan ihana pikaloma takana! Tiistaina Mr Sixpack tuli mun töiden jälkeen mun luokse ja saunottiin ja hengailtiin rennosti se ilta kunnes kuopus soitti ja arveli näkevänsä revontulia! Minä ryntäsin kylpytakissa pihalle ja totesin meilläkin niitä näkyvän! Toista kertaa näin niitä nyt! Ensimmäinen kerta oli pari vuotta sitten ja se on dokumentoitu blogiin näin http://puolinaisenero.blogspot.fi/2013/03/revontulet.html Huusin miehen pihalle ja haltioituneina tuijoteltiin taivaalle. Piti käydä vaihtamaan kylpytakki oikeisiin vaatteisiin ja jatkettiin taivaan tiirailua toisiimme kietoutuneina. Ihanan romanttista! Mulla siinä muutama kyynel vierähti kun muistelin sitä mun ensikosketusta revontuliin parin vuoden takaa kun seisoin hangessa hytisten, yksinäisenä, haltioituneena, mutta kuitenkin surullisena kun olin niin yksin. Ja nyt sama tilanne, mutta sain jakaa sen rakkaitten ihmisten kanssa. Whatsapiteltiin kuopuksen kanssa siinä samalla, lapsi oli ihan yhtä haltioissaan kuin mekin. Oli onneksi käynyt herättämässä myös esikoisen niin näki hänkin revontulet. Taianomainen ilta!

Aamulla sitten lähdettiin aikaisin kohti Tuurin kyläkauppaa. Matkaan meni tunti jos toinenkin, mutta ei haitannut kun oli niin kivaa matkaseuraa :). Laulettiin, höpöteltiin ja hassuteltiin kunnes IIIISO hevosenkenkä näkyi taivaanrannassa! Olimme perillä! "Kullatut" hanat ja hieno kristallikruunu oli huoneessa! Tuurin Alkossa oli fiksusti Fresitat jääkaapissa, joten saatiin juhlistettua lomaa kylmällä kuohuviinillä :). Vajaa vuorokausi kyläkaupalla meni nopeasti ja kohta jo olikin lähdettävä kotimatkalle. Kotimatkalla tehtiin pysähdyksiä fiiliksen mukaan, mm. Ryövärinkuoppa tuli katsottua, ihanan taianomainen ja satumetsämäinen ympäristö lähteineen ja puroineen! Eihän sitä kuvaan saanut taltioitumaan tietenkään, mutta kiva jaloittelupysähdys oli. 


Mitään en tuosta lomasta muuttaisi, ihana, ihana loma!

perjantai 13. maaliskuuta 2015

Arkipäivän romantiikkaa

 Ajellessani lomalla olevan miehen luokse töiden jälkeen, tuli viesti "Teen ruokaa" ja alla oleva kuva. En ensikatsomalla tajunnut että asiassa olisi ollut muuta pointtia kuin että hän käyttää siihen paprikaa, mutta muutaman kerran kun sitä katsoin niin näin mitä mies ajoi takaa :). Suloinen <3

Meillä on ollut aivan täydellisiä iltoja tälläkin viikolla. Ensi viikolla lähdetäänkin roadtripille Suomea kiertämään. Kaksi päivää reissussa, siitä tulee hauskaa!






maanantai 9. maaliskuuta 2015

Naistenpäivä

Eilen tuli vietettyä aivan ihana naistenpäivän ilta Mr Täydellisen kanssa :). Ensimmäiseksi mulle tarjoiltiin kahvit, ruusujakin oli ostanut! Kahvien jälkeen tuli käsky hierontapöydälle ja siinä menikin sitten pari tuntia mun kireyksiä hieroskellessa auki. Välillä sain pusun niskaan tai hellän hipaisun, jotka eivät kuulemma kuulu vakioihin hieronta-asiakkaiden kanssa :D. Hyvä niin!

En ole ikinä viettänyt naistenpäivää, mutta tuommoisen voisin kyllä ottaa tavaksi! Täydellistä, aivan täydellistä!

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Firman bileet

Oli sitten firman bileet perjantaina. Huhhuh, nyt alan pikkuhiljaa olla toipunut. Tuli oltua vissiin illan ainut esiintyjä ja miesten tanssittaja. Siinä meni Antti Tuiskun Peto on irtikin sujuvasti työkaverin kanssa, voi luoja. Vähän kyllä nolottaa. Hauskaa oli, todennäköisesti myös muillakin, tosin varmaan osittain mun kustannuksella, mutta pääasiahan se on että porukka viihtyi.

Eilinen meni sitten lepäillessä. Jossain vaiheessa huomasin että multahan puuttuu yksi hammaskin. No, se oli juurihoidettu, kuollut ja rapistunut, eli odotteli jo poistoa. Ei mitään hajua että missä vaiheessa sen olin hukannut. Mutta hei, eihän ne ole bileet eikä mitkään jos kaikki hampaat tallella tullaan kotiin. Ehheh...

Illalla naistenpäivää viettämään, saas nähdä mitä mies on keksinyt :). Kovasti olen ainakin siitä muistutellut varmuuden vuoksi!

Hyvää naistenpäivää ihanaiset! Ja miehille voimia meidän kanssa :D

perjantai 6. maaliskuuta 2015

Kuningasidean toteutus

Ylläri toteutettu! Ai että mua jännitti ja hykertelin asiaa mr:lle salaperäisenä monta päivää. Keskiviikkoaamu viestiteltiin normaalisti siihen asti kunnes juna saapui. Menin asemalle, vein auton herran autoa lähellä olevaan parkkiin niin, että näin tarvittaessa  auton, suunnitelma oli siis, etten olisi paikalla kun hän lapun näkee. Lappu ikkunaan, paketti eturenkaan taakse  (laitoin sen niin, että peruuttaessa ei olisi jäänyt renkaan alle) ja asemalaiturille.

Sydän hakkasi miljoonaa kun odotin junan tuloa! Juna tuli ja mä koitin nähdä ohi vilahtavista ikkunoista oikean väristä takkia ja kun semmoisen näin niin kipitin oikean vaunun kohdalle. No, junassa oli tietysti muitakin samoja värejä tunnustavia, joten en sitten ollutkaan oikean vaunun kohdalla ja sitten tulikin kiire kun tiedän miten vikkelä liikkeissään Mr Sixpack on! Onneksi ei ollut monen vaunun päässä ja pistin juoksuksi. Mies ei nähnyt minua vaan lähti määrätietoisesti laiturilta rappusia alas. Mä kipitin korkkareissani minkä pääsin ja sain miehen kiinni rappusissa. Laskin käden olkapäälle ja sanoin "Moi". Miehen ilme oli aika yllättynyt :). Ikävä tuntui olleen myös sillä puolella kun ei oikein meinannut saada rullaportaissa käsiään pidetyksi erossa :).



Sanoi että menee vielä syömään ennen kuin lähtee ajelemaan kotiin. Mä ajattelin että voi eii, ei tämän näin pitänyt mennä, että pitääkö mun nyt jäädä sitten istumaan autoon ja kyttäämään että miten yllätys menee. Ehdotin sitten että jos käy matkan varrella abc:lla niin on ehkä vähemmän ruuhkaakin ja kaikkea :D. Onneksi mun ehdotus meni läpi! Käveltiin parkkipaikalle ja mies kehui mua kivasta ylläristä kun olin tullut vastaan. Mä kommentoin "voi kuule, sä et tiedä mun yllätyksistä vielä mitään" ja kihersin päälle :D.

Tarkoitus oli pussata miehen auton kohdalla ja lähteä omalle autolle, mutta pieleen meni. Huomasi lapun ikkunnassa ja syöksyi sen kimppuun "Voi perrrrrkele! Eiks tähän saa muka pysäköidä! Voi perkeleen perkele!!!" Mä seistä tönötin siinä vieressä ja koitin pitää pokkaa ja olla hiljaa kun mies kiukkusi. Alkoi spekuloida että varmaan väärään autoon kyllä on nyt lappu laitettu, että joku on varmaan sen siirtänyt. No, onneksi päätti tutkia tilanteen ja avata sen. Oli hauska katsoa miten miehen ilme muuttui kun luki viestin, naama virneessä katsoi mua ja alkoi kaivamaan laukustaan mulle tuliaisia. Oli siis ostanut mulle tuliaisia, ihana :). Löysi paketin renkaan takaa (mua vähän jännitti ettei kukaan olisi ehtinyt sitä sieltä siinä vartissa pöllimään, mutta onneksi ei) ja ilkikurisesti katseli mua tyytyväisenä :).

Siinä vähän aikaa pussailtiin ja lähdin takas töihin naama hymyilystä melkein krampissa. Mies huusi perääni autolle kävellessäni "Hyvät perät" Repesin, ihana :D.
Enhän mä kauaa töissä kestänyt olla, niin kauan juuri ja juuri että oli säädyllistä karata pois ja ajelin miehen luo. Vietettiin ihana ilta niin kuin tavallista :). Kehui monta kertaa loistavaa ideaani ja sanoi että meni kyllä niin täydestä. Peli on kuulemma yksi nolla nyt :D

Ai että mä siitä niin kovasti tykkään :)

maanantai 2. maaliskuuta 2015

Kuningasideaa pukkaa

Mun sydän pakahtuu enkä mä pysy pöksyissäni! Iski semmoinen kaiken alleen peittävä tunne, hepuli suorastaan! Keksin kuningasidean Mr Sixpackin kotiinpaluuhetkelle enkä malttaisi odottaa sen toteutumista!

Askartelin alla olevan tiedonannon, jonka aion viedä miehen auton tuulilasiin samalla kun käyn yllärinä vastaanottamassa hänet asemalla töiden lomassa. Kuori sisältää Puolismaista hihittelyä ja infoa iltaohjelmasta ja kehoituksen ottaa iltaohjelmaan liittyvä paketti renkaan takaa :)

Mä en malta odottaa!!!

HEPULI!!!



sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Urheilumaniaa ja apuvah

Mä huomaan urheilumanian hiipivän ihon alle. Torstaina ostin yllättäen uuden polkupyörän (halpa) ja softhell-housut (halvat). Tänään tarvitsin softshell-takin (ostin varmuuden vuoksi kaksi kun olivat puoli-ilmaisia). Juoksemassa tuli käytyä alkuviikosta kun tiet oli sulat. Lonkka kipeytyi, äh. Eilen kävin korkkaamassa fillarikauden (helmikuussa!!!) ja pyörä oli tosi hyvä ja housut toimi nollakelillä oikein hyvin. Lonkkaankaan ei fillarointi satu. Kunnon hanskat pitäis vielä saada kun tuo valkosormisuusongelma korostuu pyöräillessä.

Ulkona sataa jotain jääpiikkejä ja tuuleekin kovasti, mutta mun mieli haluaisi lähteä testaamaan tuota uutta takkia. Joudun ehkä vielä lähtemäänkin, reitti on jo suunniteltu.

Tätä kirjoittaessani soi puhelin. Ohhoh, johan nyt vaikeeseen paikkaan yhtäkkiä jouduinkin. Kerroinkin siitä yhdistyksen kirjanpitohommasta. Mun piti ottaa homma haltuun sitten kun edellinen rahastonhoitaja on saanut viime vuoden pakettiin ja tilinpäätöksen tehtyä. No, puheenjohtaja soitti että tilinpäätös ei ole valmis ja rahastonhoitaja on sairaalassa saattohoidossa. Että onnistuisko multa ja millä aikataululla. No huhhuh... Tokihan se teoriassa on onnistuttava, haasteena vaan se, etten ole tuon yhdistyksen kirjanpitoa tehnyt pätkääkään enkä käytössä olevaa ohjelmistoa myöskään käyttänyt hetkeäkään. Johan myrkyn lykkäsi. Eikä mitään hajua myöskään siitä että onko se kuinka paljon vaiheessa vai tyyliin koko vuoden kirjaukset tekemättä. Huhhuh... En osaa muuta sanoa kuin että huhhuh ja a-p-u-v-a-h!!!

Kyllä mun on pakko päästä pyöräilemään ja nollaamaan päätä kunhan lapset lähtee. Pakko.