Firman bileet

Oli sitten firman bileet perjantaina. Huhhuh, nyt alan pikkuhiljaa olla toipunut. Tuli oltua vissiin illan ainut esiintyjä ja miesten tanssittaja. Siinä meni Antti Tuiskun Peto on irtikin sujuvasti työkaverin kanssa, voi luoja. Vähän kyllä nolottaa. Hauskaa oli, todennäköisesti myös muillakin, tosin varmaan osittain mun kustannuksella, mutta pääasiahan se on että porukka viihtyi.

Eilinen meni sitten lepäillessä. Jossain vaiheessa huomasin että multahan puuttuu yksi hammaskin. No, se oli juurihoidettu, kuollut ja rapistunut, eli odotteli jo poistoa. Ei mitään hajua että missä vaiheessa sen olin hukannut. Mutta hei, eihän ne ole bileet eikä mitkään jos kaikki hampaat tallella tullaan kotiin. Ehheh...

Illalla naistenpäivää viettämään, saas nähdä mitä mies on keksinyt :). Kovasti olen ainakin siitä muistutellut varmuuden vuoksi!

Hyvää naistenpäivää ihanaiset! Ja miehille voimia meidän kanssa :D

Että semmonen viikonloppu

Työkaveri sai houkuteltua mut eilen luokseen saunomaan ja sen jälkeen baariin. Mentiin karaokemestaan kun hän tykkää laulaa. Portsarina oli mies jonka kanssa olin ollut treffeillä puolisentoista vuotta sitten. Ei osoittanut tuntevansa mua mitenkään. Ehkä ei sitten tuntenut. No ei se mitän. Istuttiin pöytään ja työkaveri kävi valkkaamassa itselleen biisin. Viereisestä pöydästä tupsahti pää "Pahastutteko jos liitymme seuraan". Eihän me toki seurasta pahastuta. Miehet tulivat pöytään ja kovin mukavia olivat. Toinen vangitsi aika helpolla mun katseen ja juttua riitti. Aika riensi kuin siivillä. Valomerkki ja siirtyminen seuraavaan baariin. Siirtymisen aikana muut pistivät tupakaksi, mä en kun en polta. No, mä halusin päästä pussailemaan ja sanoin että mäkin haluan maistaa sitä tupakkaa ja moiskautin pitkän pusun tämän miehen huulille tupakoinnin lomassa :)

Tuli sitten pussailtua illan jatkuessa vähän enemmänkin. Seuraavan valomerkin jälkeen päätettiin että enää ei jatketa seuraavaan baariin vaan että nyt koti kutsuu. Taksijonoon siis, mies saattoi mut ja jonotti mun kanssa. Selväksi tein jo aiemmin että yksin menen kotiin ja piste. Yrittihän se vähän, sohvalla olis kuulemma nukkunut. No, kotiinsa meni kuitenkin. Numeron olin saanut kuitin taakse kirjoitettuna, jonnekin käsilaukun syövereihin sen tungin. Taksilla kotiin ja käsilaukun kumoaminen eteisen lattialle. Löytyihän se sieltä. Viestiä lähetin heti ja vastauksen sain heti :). Hyvillä mielin nukkumaan.

Aamulla oli pienoinen krapula, hoidin sitä ihanalla ruisleivällä ja maksamakkaralla. Mun herkkua, mutta pierettää aivan jumalattomasti. Sillä ei voi siis herkutella kuin silloin kun on yksin ja voi vapaasti päästellä kaasuja. No, siinä lepäilin krapulaa pois ja tekstailin tämän miehen kanssa. Tulin sitten kutsuneeksi sen kylään kun sitä ei kuulemma haitannut tavata väsynyttä ja pienesti krapulaista naista. Mies tuli ja kömpi sohvannurkkaan peiton alle mun kanssa, mä vaaleenpunaisissa plyysiolohousuissani ja ilman meikkiä, tukan harjasin ja hampaat pesin mutta muuten ihan kotivermeissä. Ihan kiltisti oltiin ja juteltiin, tämä mies onkin harvinaisen kova juttelemaan. Ja kelailemaan! Välillä tuntui että ihan kuin juttelisi naisen kanssa kun niin samanlaisia kelailuja hänellä :). Sai mut nauramaan illan mittaan mooooonen monta kertaa. Jossain vaiheessa meni pussailuksi ja vähän pidemmällekin. Hellää, niiiiin hellää... Mii laik! Piti lähellä, katseli silmiin, höpötti, oli sopivasti hiljaa, silitti, rutisti, pussaili :).

Sitten se alkoi. Helvetinmoinen pieretys. Se ruisleipä perkele! Mahasta kuului möyr ja möyr, piti pinnistellä ihan tosissaan ettei päässyt ilmoille. Tuskallista! Kävin välillä vessassa, mutta eihän sitä nyt silloin tullut kun olisi ollut mahis, eiii. Vaan heti kun pääsin takas kainaloon niin jo olis perä halunnut laulaa. En todellakaan kehdannut jatkuvasti olla pomppimassa vessaan. Joten kärsin vain. Ja puristin perslihaksia suppuun. Pikkasen vei fiilistä muuten todella kivasta illasta toi pieretys :D. Niistä tuli kuuden tunnin treffit, aika riensi  tosi kovaa eteenpäin. Naurettiin, tutustuttiin, esittelin sohvansiirrosta syntyneitä mustelmia (niitä on muuten PALJON) ja kerroin kommelluksistani. Jossain vaiheessa aloin ajatella että lähtis nyt jo että saisin päästettyä nämä ilmat pihalle. Oli paikoitellen tosi tukala olo! Muuten en olis hänestä kyllä halunnut välttämättä (oih, tuli tekstari "Hyvää yötä! Ja kiitos kutsusta. Oli tosi kivaa :)") eroon ollenkaan niin pikaisesti, heh, pikaisesti, kuuden tunnin treffien jälkeen :D. No, lähtihän se sitten ja aaaaaah, päästelin menemään oikein huolella. Kyllä helpotti! Krapula ja ruisleipä=helvetti irti mahassa.

Mua vähän hymyilyttää :). Samalla vähän epäilyttääkin kun hänen eronsa on aika tuore ja ja pieniä lapsiakin. Mutta annan mahdollisuuden kyllä... Katsotaan... :)

Ei otsikkoa

Itsenäisyyspäivä vissiin. Itsenäisenä oon joo pysynyt tämänkin vuoden.

Eilen tuli lähdettyä ex tempore baariin. Yks äijä liimaantui muhun suunnilleen heti enkä mä osaa oikein niitä karistaa. Ihan liian lähellä oli etten lähtenyt sen mukaan, tuntuihan se läheisyys ihan hyvältä. Mutta vaikutti siltä että siitä olisi tullut vain ongelmia kun niin kovasti ehti siinä parissa tunnissa jo ihastumaan (muka) muhun siellä baarissa jo. No, vessareissulla karkasin sitten kotiin. Sika-minä. Koskaan en ole baarista ketään ottanut enkä kenenkään mukaan lähtenyt.

Ystävän kanssa on taas välit ihan perseellään. Ei ole hyvä jos sanon mielipiteeni, ainakaan jos se ei ole yhteneväinen hänen mielipiteensä kanssa. Eihän tässä muuten mitään, mutta kun pitäisi lähteä viikonlopuksi sen kanssa Kuopioon kissanäyttelyyn eikä taideta olla puheväleissä. Rasittavia nää naisten väliset jutut. Ei mitään hajua edes että monelta ollaan lähdössä. Pitää tästä lähtien pitää turpa kiinni ja ruveta jeesjees-naiseksi jolla ei oo omia mielipiteitä.

Tänään mua vituttaa.

Yleisön pyynnöstä

Pitää päivittää blogia kun sitä niin vaativasti ja runsaslukuisesti on toivottu (kaksi lukijaa).

Mulle ei ole tapahtunut paljoakaan, tai no teoriassa on, mutta käytännössä ei. Olen käynyt muutamilla treffeillä.

Treffit punkrokkarin kanssa: Joo, en tiennyt että on joku punkrokkari. No ei siinä mitään. Ujo mies, ei uskaltanut katsoa juurikaan edes silmiin. Katsoi oikealta ohi, katsoi vasemmalta ohi, rummutti sormillaan pöytää, kiemurteli. Voi ristus... No, saatiin me muutaman tunnin treffit aikaiseksi, uskalsi halata lähtiäisiksi. Olisi halunnut ryypäten tutustua. Se siitä.

Treffit kivan, samalla aaltopituudella olevan miehen kanssa: Jess, kiva mies, yhtä huono huumori kuin mulla. Toiveet ja jutut kävi kauhean hyvin yksiin. Jopa päätin missata tanssitunnin sen takia ja treffata. Tavattiin abc:lla (mä olen vihdoin oppinut julkiset paikat). Vähän ujo, mutta kiva. Kolmisen tuntia meni kahvitellessa. Jossain vaiheessa pyyhki silmiään kun ne vuoti. En kiinnittänyt siihen paljoa huomiota. Pussailtiin, lopetettiin treffit ja mentiin kotiin. Aamulla sitten tekstailtiin. Kertoi olevansa allerginen kissoille. Voi vittu sentään. Ja niinkuin mä olin kissoista puhunut, moneen otteeseen. Mutta ei vissiin sitten tullut mieleen mainita allergiasta. Ei kuulemma mitkään lääkkeet auta. No niin, end of story.

Mitäs muuta tässä on tapahtunut? Eteisen remppa jumittaa, ei saa aikaiseksi. Kylmäkin on tullut sisään, makkarissa oli 11 astetta. Hrr... uuni lämmityksessä jos vaikka pääsis johonkin 15:een asteeseen niin pärjäis vain kahdella peitolla. 

Viikonloppuna käytiin Ystävän kanssa risteilyllä. Lähdettiin Turusta. Olin Fanille puhunut että voitais nähdä samalla jos haluaa. Kuulemma halusi. Perjantaina vielä laitoin muutaman tekstarin ja sovittiin että laitan viestiä sitten kun ollaan tulossa. No niin, lauantaina matkaan ajoissa siis että ehditään muutamat ottaa siinä satamassa Fanin kanssa. Matkalta laitoin siis viestiä ja kas, hän olikin kännissä mökillään. Että silleen. Voi perkele että osas ottaa päähän! Oliko se mulle joku kosto, mistäpä sitä voi tietää. Voihan se olla että oli. No, perille meni anyway. Tulipa haukuttua taas matkan aikana muutamaan otteeseen useampikin mies.

Laivalla olikin sitten perhemeininki kun oli syyslomaviikko. Oli vähän pläääh... JVG esiintyi, tanssittiin varmaan ainoina kun teinit ja lapset pönötti lavan edessä ja tillitti niitä poikia. Otin muutaman kuvan esikoiselle joka fanittaa niitä. No, jossain vaiheessa sitten lähdettiin käväisemään hytissä ja JVG:n nimmarijono olikin siinä matkan varrella. Tai siis tyhjä jono jo. No, mä sitten ajattelin että vähänkö esikoinen on fiiliksissä jos vien sille nimmarin. Lähestyin pöytää ja kysyin että vieläkö nimmareita on jaossa. Onkohan se nyt sitten se Jare, semmoinen hymykuoppapoju, no, se nojasi sitten pöytää vasten käsillään ja lähestyi mua. Naama pysähtyi n. 20 sentin päähän mun naamasta ja se otti syyyyyyvän katsekontaktin. Mä tillitin takasin :D. Sanoi että ei valitettavasti ole enää fanikortteja. Mä siihen että tavallisellekin paperille kelpaa oikein hyvin. Pokka ja katsekontakti piti, mutta tilanne  tuli niin yllättäen, että mitään pilkettä ja flirttiä en siihen tilanteeseen saanut väännettyä. Hitto! Siinä meni sekin seiskan lööppi!. Kyllä Ystäväkin ihmetteli että miten mä tolleen missasin hyvän tilaisuuden! Mä vaan olin se äiti joka haki tyttärelleen nimmaria. Ja se poitsu varmaan kyllä näki mut mummelina, jota piti katsoa kauniisti silmiin että se voi mehustella sillä viikkokaupalla :D

Esikoinen oli paaaaljon enemmän fiiliksissä nimmarista kuin mitä oisin voinut koskaan tajutakaan! Ihanaa :)

No niin, siinäpä mun elämän highlightsit parin viimeviikon ajalta. Eipä paljoo tapahtumia...

Huhhuh mikä krapula

Pari viikkoa sitten olen ottanut alkoa viimeksi. Aloitin dieetin silloin ja jätin alkon pois. No, eilen sitten alkoi tekemään kovasti mieli ja hain dieettiin lähes sopivan kuivan ja vähähiilarisen valkkarin alkosta. Illalla sitä sitten lipittelin ja jutskailin Ystävän kanssa netissä. No, sehän meni sitten siihen, että lähdettiin vähän ulkoilemaan :). Paikallisen kautta tanssipaikkaan, semmoiseen vähän vanhempien ihmisten tanssipaikkaan jossa tanssitaan paritansseja :). Päästiin tanssimaan, mäkin uskalsin yhtä about mun ikäistä söpöä jannua hakea ja tanssittiinkin useampi kipale. Kivaa oli! Mutta sitten tuli lähtö kun kuski ja sen poikaystävä halusivat lähteä teinihelvettiin. Nilkkakin nyrjähti jossain vaiheessa, ei onneks pahasti. No, meidän piti lähteä sitten myös. Siellä ei ollut kyllä kivaa, plääh. Ois ollut kiva jäädä sinne edelliseen paikkaan tanssimaan kivojen setien kanssa :). Ens kerralla tietää mihin pitää mennä.

Ennen yhtä olin jo kotona nukkumassa, heräsin joskus yhdeksän aikaan ja totesin että olo on TOSI kehno. Koitin vähän syödä ja juoda, buranaa, pötkötystä, unta. Puoli kahdelta heräsin ja totesin että huhhuh, saatan jäädä ehkä eloon. Pysyin jo pystyssä, keitin kahvit ja menin pihalle sitä nautiskelemaan riippumattoon auringonpaisteeseen. Olo alkoi kohentua kun sain kahvia koneeseen. Mä niin nautin! Ajattelin siinä että mä olen kyllä niiiiiin onnellinen, mulla on kaikki hyvin :). Oli semmonen ihan ekstaattinen olo, hymyilytti, aurinko lämmitti, puut suhisivat tuulessa.

Aloin siinä sitten pohdiskelemaan että mimmoisiahan maaleja se hymykuopparemppasähkömies jätti mulle tänne. Oliskohan yhtään kattoon sopivaa maalia. Eteisestä puuttuu valaisin kun sen katto tarttis maalata. Siitä lähti semmoinen loisteputkikammotus pois ja se oli ihan keltainen ja oksettava. Kuvat näköjään kaunistavat lähtötilanteen väriä eikä muutosta kuvista juurikaan huomaa.

No, löysin purkin jotain otepohjaa. Luin netistä ohjeita, pitäis pestä katto sun muuta. Nääh, ei kerkee, eikä ole edes mitään maalipesua. Inspiraatio oli kova, välineetkin löytyi :). Pystyssäkin aloin jo pysymään hienosti joten uskalsi kiivetä. Otepohja oli kohtalaisen raskasta levittää, hiki valui (krapulallakin saattoi olla asiaan osansa), mutta katto alkoi valkaistua :). Jess! Tuossa vasemmalla menee mun vesiputket, kupariset. Mietin että mahtaakohan niitä voida maalata. Olisihan sitä voinut netistä katsoa, mutta kun ei kerinnyt. Päätin siis kokeilla. Aika näyttää miten käy :D. 

 Mähän en oikein tuohon hommaan ehtinyt valmistautua ja miettiä että mimmoinen kampaus siihen olisi hyvä kun projekti alkoi niin vauhdilla. Eli lähdin sitten tuomoisella "suoraan sängystä ja hiukset kiinni" nutturalla telaamaan. 163 senttinen varteni on ilmeisesti kuitenkin niin pitkä että tapahtui kattokosketus. Oho, hups. Noooo, ei se haittaa, tänään on saunapäivä :). Mä elättelin salaa toivetta että toi pohjamaali riittäisi pelkästään katon valkaisuun, mutta näyttää siltä että tarvitaan vielä pintamaalia. Eli kauppaan siis.

Hyvä ja tuottelias päivähän tästä tuli, vaikka herääminen menikin aika myöhäiseksi :). Hyvä minä!!!

Tekstari

No niin, eilen sitten juhlatunnelmissa festareilla keksin pistää tekstarin sille yhdelle paikalliselle miehelle, jonka kanssa kirjoittelin jo ennen muuttoa tänne, eli toista vuotta sitten. No, se on aina välillä laittanut "tuuks ny"-sähköpostiviestejä, en ole vastannut kun eipä se enää oikein kiinnosta. No, eilen tapahtui muutenkin kaikkea outoa, mm.   pohdin hetken verran sitä että kannattiko erota. Voi herran jestas! Se pohdinta päättyi kyllä hyvin nopeasti.

Niin, laitoin sitten sen tekstarin "Ooks festareilla?" Vastaus "Noup, täs vieres. Kuka kysyy?"
KUKA KYSYY? Eli se oli poistanut mun numeron. No, en mä sitten viitsinyt kertoa jos toinen on kerran niin yksinkertainen ettei tajua enirosta katsoa. Koko illan pirisi puhelin, viestiä pukkasi, alkoi ottamaan päähän se jankkaaminen siitä että kuka mä olen niin lopetin sitten vastaamisen. Ei se auttanut vaan puhelin jatkoi piippamista.

"vastaa ny", "no kerro", "nii, miks et vastaa", "no kuka oot", "vastaa nyt hitto", "miks sie et perkele vastaa?", "ilkiä oot", "ole kiltti ja vastaa mulle"

Aamulla kun heräsin, oli 7 tuommoista viestiä ja 2 puhelua luurissa. 11 viestiä sen jälkeen kun lopetin vastaamasta. Creepy...

Mitä tästä opimme, pidetään ne näpit irti puhelimesta kun otetaan sitä festarijuomaa.

Festareilla oli myös se toinen paikallinen viritys, se kenen kanssa mun piti mennä treffeille metsään. Mä tunnistin sen ainakin, en tiedä tunnistiko se mua. Oli poikansa kanssa, samanlaisissa hatuissa, semmoisissa "jaakko kolmos"-hatuissa. Tuli vähän "just joo"-fiilis. Tosin niin varmaan sillekin tuli.

Joo, jospa jättäis taas nää miehet rauhaan.

Baariraportti

Joo, pääsin baariin, en uskaltanut juoda kuin muutaman siiderin ettei käynyt niinkuin silloin pari viikkoa sitten. Baariin pääsy ei ollut helppoa. Reippaana tyttönä ajattelin mennä bussilla. Kävelin kilometrin bussipysäkille odottamaan illan viimeistä bussia jota ei tullut. Sitten soitin taksin, tolpalla ei ollut autoja, joten yhdistyi ajovälitykseen, jonka elämäänsä kyllästynyt työntekijä ei voinut mulle taksia lähettää kun en osannut nimetä tietä jolla bussipysäkki sijaitsi, osasin nimetä vain risteyksen jossa olin. No, siitä vittuuntuneena kävelin räntäsateessa pari kilsaa tolpalle. En vittuunnuksissanikaan enää soittanut  niistä seuraavista tienhaaroista taksia, vaikka osoitteita olisi ollutkin tiedossa. Hmph!
Tolpalla oli takseja ja pääsin sitten pelipaikalle. Vientiä ei ollut kummoisesti. Jossain vaiheessa pääsin ripustautumaan yhden jannun kaulaan ja tanssin Suvin biisit sen kanssa läpi. Kylläpä tuntui hyvältä, vaikka olis se voinut vähän kovempaa puristaa. Ja olla hiljaa. Komensin sitä yhdessä vaiheessa olemaan hiljaa kun tanssitaan :). Ai niin, laitoin kakskolmosellekin viestin että tulee tanssimaan mun kanssa, ei se tullut. Huh. Kaikenlaisia idiootteja päähänpistoja sitä saakin!

Ai niin, peruutus aikaisempaan ajankohtaan. Päivällä lähdin käymään töissä. Olin pari tuntia. Sillä aikaa Ystävä oli koittanut tulla kahville, ei se soittanut ennempää. Kun tulin töistä ja ajoin auton pihaan, oli lumityöt tehty! Siis mun katolta on pudonnut semmonen sata kuutiota lunta rappusille, ovi ei ole auennut kunnolla aikoihin. Se jäätyi siihen ja ajattelin ett kevät mut pelastaa. No, Ystävällä on ollut pakosti rautalapio mukana ja se oli hakannut mun rappuset puhtaaksi. No, mitäpä mä tein kun huomasin, aloin tietysti ulvomaan autossa liikutuksesta. Meillä on ollut Ystävän kanssa vähän vaikeeta viime aikoina, johtuen mun heikosta henkisestä tilanteesta. Ystävä on sitä mieltä että mun pitäisi hakea apua. On huolissaan musta. Niin, no, mitä apua mä sitten hakisin? En tiedä.

No niin, takaisin bariin. Pääsin miehen kanssa lähikontaktiin ja pussailtiin vähän. Tuntui hyvältä. Eihän se sitten loppupeleissä sinkku ollut. Lähdettiin kuitenkin samalla taksilla. Mä jäin omassa osoitteessa pois ja jannu jatkoi kotiinsa taksilla (ja maksoi koko kyydin)

En tiedä mitä mä odotin tolta illalta, mutta pettymyksen tunne jäi päälimmäiseksi kuitenkin.

Olipas paska perjantai

Perjantai oli ja meni. Alkoi hammaslääkärillä. Heti yhdeksältä pomo soitti ja haukkui mut ja mun työnteon. Hän ei voi ymmärtää miten mä en saa enempää laskutusta aikaiseksi, mitä mun työnteossa on vikana? No, selvisin itkemättä puhelun loppuun, itkin vasta sitten sen jälkeen. Voi helvetti. En tiedä mitä pitäis tehdä. Ennen palaute on tullut ihan vain kirjallisesti, mutta tommosia puheluita mä EN pysty ottamaan vastaan. Mä olen yrittänyt selviytyä ja omasta mielestäni olen selviytynytkin ihan hyvin. Mutta en pomon mielestä. No, se onkin sairas, mutta niin mäkin oon kohta jos tommoselle paskalle itseni altistan. Koeaikakin meni jo, eli en voi irtisanoutua edes kovin helposti. Tai siis toki voisin, mutta pitäis olla uusi duuni tiedossa.

Puhelun jälkeen tuli fiilis, että pitää vetää perskännit tänään ja vaihtoehdot oli perskännit kotona, perskännit paikallisessa tai perskännit lähikaupungissa. Joo, oon huomannut itsessäni pieniä alkoholisoitumisen merkkejä. Eli kotiin kun pääsin niin en ulkovaatteita edes saanut pois kun oli jo kossut lasissa. No, siinä sitten nautiskelin hyvästä fiiliksestä päässä ja päätin että ulos lähdetään. Puettiin antoisalla kaula-aukolla varustettu toppi. Meikattiin pilke silmäkulmaan ja soitettiin taksi.

Taksia soittaessani esittelin itseni ex-miehen sukunimellä. Vittu että vitutti. Olin siis unohtanut, että kuka mä nykyään olen. No, ei voinut mitään, taksi tuli ja se oli pääasia. Ajeltiin paikalliseen, josta oli tarkoitus jatkaa kaupunkiin. Paikallisessa oli kourallinen ihmisiä. Parkkeerasin baaritiskille ja tilasin siiderin. Kaksi keski-ikäistä äijää lyöttäytyi viereen. No kiva, juttuseuraa. Tanssittiin tyhjässä baarissa ja keskusteltiin eroista. Toisella oli joku pano olemassa, toinen ei tunnustanut mitään. No, jälkikäteen sitten selvisi, että asuu naisen kanssa yhdessä. Pieni paikka. No, ei me muuta tehty kuin tanssittiin. Äijät tiiraili mun tissejä ja tarjos siideriä. Ei siinä mitään, hyvät tissithän mulla on. No, olis vissiin pitänyt ennen sitä kossun tankkausta syödä jotain kun ennen puoltayötä tuli jo huono olo ja pyysin soittamaan taksin. Taksi vei mut kotiin, pääsin sisälle, kaaduin eteiseen ja oksensin vaaleanpunaista siiderilimaa eteisen kynnysmatolle. Great. Edellisen kerran olen kännissä oksentanut 14 vuotta sitten. No, tavoitteessa onnistuttu, perskännit tuli vedettyä, miehen kanssa pääsin tanssimaankin, tuntui aika hyvältä kyllä. Miehinen kosketus, vaikkakin ihan asiallinen.

Lauantai valkeni, olo oli kohtalaisen heikko. Oksennukset odotti siivoojaansa. Siinähän se lauantai meni sitten oloa parannellessa. Olen minäkin koukuttunut Iholla-sarjaan ja katselin sitä netistä. Mä niin samaistun Venlaan! No, en onneks ole enää yhtä pahassa jamassa Tyypin kanssa kuin Venla tyyppinsä kanssa, mutta mä niin tiedän silti mitä se käy läpi.

Tytöt viettävät tänään aikuissynttäreitä  isällään. Exän sukua on tulossa, mun sukua myös on kutsuttu, vaan ei mua. Kuopus kysyi viikolla että onko mut kutsuttu  ja alkoi itkemään kun kuuli että ei ole. En ollut noista bileistä kuullut aikaisemmin kuin vasta kuopukselta. Tunsin aika suurta surua ja raivoa, mutta kuopukselle olin tietysti ihan normaali ja lohdutin että ei se mitään, vietetään täällä sitten omat synttärit ens viikonloppuna. Mä en taas ymmärrä mitä se exä ajattelee. No, what ever.

Sunnuntai. Pitää siivota. Johan tässä on 3 tuntia heräilty. Nyt reippaasti ja raivolla niin voi taas relata sen jälkeen :). Huomenna maanantai, ahdistaa.

Hengästyttää...

Kauheeta menoa miesrintamalla, tuo outo tyyppi on siis pyyhitty pois fb:stä. Toivottavasti sen sydän viel parantuu.

Tyypillä vietin yhden sairaan kivan illan ja yön, mä oon ihan heikkona siihen, ei voi mitään. Mietin että johtuukohan toi mun ongelma, tai pakkomielle siitä, kun Tyyppi oli ensimmäinen mies eron jälkeen. Että siksikö tuo laastari on niin kovin tiukassa? Se saa mussa kyllä kaikki mahdolliset tunteet esiin, argh!

Sitten on kierroksessa ollut yks insinöörismies, mikä menikin vaikeeksi jo ennen kuin ehdittiin tavata, ei se loppu ole vielä, katsellaan... Huumori olisi aika samalla tasolla (mikä on aika harvinaista kun mulla on niin keskenkasvuinen ja likainen huumorintaju :D). Mutta joku ex on saanut sen pään nyt sekaisin. Höh. Selvitelkööt päätään nyt vähän aikaa.

Eilen vahingossa käytin yhtä miestä pahoihin tarkoituksiini autossa paikallisessa takametsässä (toi oli aika yllättävä juttu, mut hauska).

No, viikonloppuna oltiin paikallisessa ulkoilmatapahtumassa ja sieltä sitten mentiin baariin. Ystävä bongasi sieltä vanhan hmm...hoitonsa vuosien takaa ja menivät verestämään muistoja pöytään. Pöytään istui sitten tämän "hoidon" kaveri. Mä en viitsinyt ängetä ystävän ja tuttunsa herkkää hetkeä vaan olin etäämpänä. No, ystävä sitten huuteli mut siihen pöytään. Mun olis kuulemma pitänyt pussailla tätä kaveria kun sillä ei ollut pussailukaveria :D. No, menin sen verran hämilleni, että jätin imuttelun siinä kohtaa tekemättä ja juteltiin vaan. Olihan meidän katseet jo vähän kohdanneet siinä aiemmin, mutta koska kyseessä oli aika "pelottavan" näköinen tyyppi, niin enhän mä siitä mitään sen kummempaa ajatellut silloin aiemmin illalla. No, siinä sit juteltiin ja mies kertoi että häntä harmittaa kun ihmiset aina tuomitsee hänet ulkonäön perusteella (lävistys, pitkä musta tukka, musta viikset ja parta), eikä anna edes mahdollisuutta. No, niinhän mäkin tein. Juttu jäi kyllä kovin lyhyeen kun kyytini olikin lähdössä, joten sanoin että pakko mennä, anna numerosi jos haluat. Numeron sain ja pussasin sitten kuitenkin jäähyväisiksi :).

Seuraavana päivänä pistin viestiä (ei kuulemma uskonut että olisin pistänyt) ja ollaan vähän viestitelty. Tänään menen tapaamaan sitä jos vaikka tutustuttais vähän paremmin. Kaikesta huolimatta en meinaa järkätä tällä kertaa treffejä julkiselle paikalle, koska muutamasta luotettavasta lähteestä olen kuullut, että kyseessä on ihan ok mies. No, katsotaan tänään miten juttu lähtee liikkeelle vai lähteekö :).

Ai niin, taloa oli käynyt eilen jopa kaksi perhettä katsomassa! Jipii! Ei noista kumpikaan vissiin niin kiinnostuneita olleet, että tarjousta olisi tulossa, mutta hieman helpottaa edes että joku näytölle sentään tuli!

Pääsiäinen, huhhuijakkaa!

Sinkkuviikko on ohi taas tällä erää. Pääsiäiseen mahtui monenmoista. No, aloitan perjantain tapahtumien kertomisen, kohtaamiseen johtuneesta kirjoitusvirheestä.

Sain sähköpostia, joka sisälsi kuvia miehestä. Vaatteet päällä, rauhanturvaajatoiminnoissa (tiedän sen nyt, kun en aimmin tiennyt, oli hiukka pelottavia). No, tajusin, että ovat tulleet väärään ositteeseen ja vastasin miehelle, että väärä osoite varmaan. No, muutaman päivän päästä tuli samat kuvat tekstillä joka meni suunnilleen näin: "Hei rakas, tässä muutama kuva, toivottavasti tykkäät <3" No, mä laitoin sitten taas postia, että taisi tulla väärään osoitteeseen taas, mutta hyvä perse kuitenkin, mutta viestistä päätellen et ole sinkku, joten parempi jättää tähän :D. No, sitten tulikin viestiä, että itseasiassa on sinkku. Vaihdeltiin sitten viestejä ja torstaina sitten heitin puoliksi vitsillä, että tulee mun kanssa lauantaina saunaan kun tulee reissusta. Hän asuu pohjoisessa, joten saunakutsu ei oikein ottanut tulta alleen, mutta mies heitti sitten että kone tulee perjantaina puolen päivän aikaan lentokentälle, että voitais tavata Helsingissä ennen kuin hänen junansa pohjoiseen lähtee. Mähän olen tunnetusti yllytyshullu ja impulsiivinen ihminen, joten mä olin ihan messissä.

Maha solmussa lähdin junalla Helsinkiin ja toivoin, että mies ei tee ohareita. Ei tehnyt. Hän varasi lennosta hotellihuoneen ja sitä sitten vähän käytettiin (Ystävä kyllä kysyi, että onks pakko panna kaikkien kans, no joo, ei kai ois). Sen jälkeen mies tarjosi mulle päivällistä ja jatkettiin omiin suuntiimme. Ei tullut vuosisadan rakkaustarinaa, vaikka alku olis ollutkin niin otollinen :D. Hauska kokemus silti.

Sitten lauantaina lähdin Ystävän kanssa vähän viihteelle, paikkaan jonka hän oli hyväksi havainnut. No, pääsiäinen oli ilmeisesti jo verottanut, eli paikalla ei ollut kuin kourallinen ihmisiä ja niistäkin melkein kaikki pareittain. Bändi oli hyvä, tanssilattialla oli tilaa vähän liikaakin, oltiin Ystävän kanssa välillä ainoot tanssilattialla, mutta ei annettu sen häiritä :D Saivat muut ainakin pääsymaksulle vastinetta kun saivat nauraa meille. Bändi lopetti ja alkoi "parinmuodostus". Lähdettiin kahden miehen kanssa jatkoille toisen miehen asuntoon. Päästiin sisään ja mies meni makkariin, herättelemään tyttöystäväänsä! "Tuus kattoo ketä tuli"! Jep jep. Tuli pikkasen yllärinä tuo tyttöystävä, eli ei sitten Ystävän kanssa siellä viihdytty vaan häivyttiin sen toisen miehen kanssa pikasesti pihalle ja suunnattiin kiltisti Ystävälle nukkumaan.

Nyt on taas lapset mun luona ja äitiviikko alkaa...