Helmen "pakottama" sosiaalinen tapahtuma, eli sup-jooga on suoritettu. Sain kaksi työkaveria mukaani ja joogattiin lautojen päällä. Kyllä oli haastetta kerrakseen. Muut olivat ketteriä, nuoria ja hoikkia kun taas mä en ole ketterä enkä hoikka. Oli ihan mukavaa ja sain suoritettua kaikki liikkeet jotenkin. Yhdellä jalalla laudalla seisominen oli äärimmäisen vaikeaa ja löysinkin itseni epäonnistuneen yrityksen jälkeen järven mutapohjaan uponneena. Mä olin ainut joka putosi. No, ei kai se oo niin vakavaa. Muutama uskalikko yritti päälläseisontaakin, mä jätin yrittämättä.
Nyt on sosiaaliset haasteet suoritettu ja voin syrjäytyä rauhassa. Pari päivää vielä niin viikko on mennyt erosta. Onhan mulla kyllä ikävä sitä.
Syrjäytyminen rules!
VastaaPoistaTietenkin sulla on ikävä, tosin näin ulkopuolisena sanoisin, että se ei ansaitse sun ikävää. Olen edelleen tuohtunut tuosta piilottelujutusta...
Enpä muista kirjoitinko siitä kun Se Mies Joka Mut Viimeksi Jätti lakaisi mun jalanjäljet lumesta ettei lapset (tai joku muu) näe naisen jalanjälkiä. Se vasta loukkaavaa oli. Tosin se mies asui entisten appivanhempiensa naapurissa, joten eiköhän mun läsnäoloni ollut tiedossa. Mutta osasi sekin kyllä mua loukata. Kelailija (vaikka muuten perseestä olikin) ei sentään mua piilotellut. Pisteet hänelle edes siitä.
PoistaJessus. Ei v**** ole totta! Viimeistään tuossa kohdassa sun pitäis olla jo auton nokka käännettynä kotiin päin..
PoistaNii-i. Mutta kun sitä oli niin rakastunut että ajatteli että tää on vain alkujuttuja ja että kyllä asiat vielä muuttuu. Miten tyhmä sitä voikaan olla.
Poista