Anna mun halata sua
Näytät siltä, että tarviit lohtua
Anna mun halata sua
Ei se kipua poista mut se hetken helpottaa
Niin, mä tarvitsisin vaan halausta. Pitkän ja tiukan.
maanantai 5. syyskuuta 2016
torstai 1. syyskuuta 2016
Viesti numero 666
Lähes viidessä vuodessa olen kirjaillut tänne nyt 666 postausta.
Silläkin uhalla, että vaikutan edelleen totaali-idiootilta, kirjoitan tämänkin postauksen. Mitäpä sitä muuta esittää kuin idioottia jos kerran tällä hetkellä semmoinen olen. Tätä ei ymmärtäne muut kuin samassa tilanteessa olevat, joten ei teidän muiden edes kannata. Eikä sitä myöten myöskään kannata moralisoida.
Sain siis seuranhakuilmoitukseeni toista sataa vastausta. Etsin vapaita ihmisiä, en parisuhteellisia. Osa vastauksista tuli silti seksittömissä ja onnettomissa parisuhteissa olevilta. (mun neuvo, älkää olko onnettomissa parisuhteissa). Parisuhteelliset skippasin. Yksi vanha tuttukin kirjoitti, ei tunnistanut mua päättömästä kuvastani.
Olen toiminut kuin stereotyyppinen mies. Käyttänyt hyväksi, mutta tullut myös hyväksikäytetyksi ja valehdelluksi. Vapaana kirjoitellut mies esti mut whatsapista tapaamisen jälkeen. En vainonnut, kosinut tai halunnut muuttaa hänen kanssaan saman katon alle. Kerroin vain että mulla oli mukava ilta, ihan yhdellä lauseella. Sen verran miehiä tunnen, että hänellä oli myös kiva ilta. Mies luki viestin ja esti mut vastaamatta. Aika tylysti tehty. Jälkikäteen ajateltuna, miehen lähettämä kuva puolukkametsästä ei todellakaan ollut itse otettu ja moniko hakee työkaverinsa kymmeneltä illalla töistä. Joop...
Olen tavannut myös tämän miehen http://puolinaisenero.blogspot.fi/2016/05/puhelu-tyttoystavalta.html
Laitoin hänelle hyvin lyhyen viestin että voisi tulla huomenna käymään töiden jälkeen ja että jos huominen ei käy niin tarjous tuskin toistuu. Lisäsin myös että mulla ei ole tarvetta kahvitteluun eikä keskusteluun. Sain nopeasti kysymyksen että mihin osoitteeseen tulee. Se kävi niin helvetin helposti että ihan huvitti. Oletan että hän itse tiesi että oliko varattu vai ei. Asiasta ei keskusteltu. Mies tuli ja näytti todella hämmentyneeltä ja pelokkaalta. Avasin pelin "Kiva kun tulit, on just tilanne päällä. Sä voisit hoidella ensiksi tuon örkin tuolta ilmanvaihtokanavasta ja sen jälkeen vaatteet pois ja makkariin". Pakko myöntää että nautin siitä vallantunteesta ja siitä kun pelimies oli eksyneen näköinen ja teki just niin kuin käskin. Suurin nautinto tulikin siitä vallan tunteesta, itse suorituksessa ei ollut kehumista. Dominapuoleni heräsi.
Toimintani lienee valtaväestön näkökulmasta tuomittavampaa kuin kännissä baarista miesten pokaaminen. Sitä en ole koskaan tehnyt. Voisin ruveta selibaattiin, mutta sekään ei tunnu hyvältä ajatukselta. Mitä tämä tekee mun mielenrauhalle? Horjuttaa. Mutta niin tekee nykyään pokemonitkin. Lähestulkoon flippasin suomenlinnassa kun peli ei toiminut ja jouduin asentamaan sen uudelleen.
Oliskohan tästä kaikesta vedettävissä se johtopäätös, että mä olen hullu, silleen lääketieteellisestikin.
En ole maassa enkä masentunut, mun elämässä on muutakin kuin pokemonit ja miehet, lapsia tapaan säännöllisesti vaikken siitä kirjoitakaan. Elämäni on siis muutakin kuin mitä tänne kirjoitan vaikkei se varmaan siltä aina kuulostakaan.
Tää on miesten kanssa vähän sama tilanne kun pokemonien.Näet jonkun harvinaisen pokemonin ja sun pallot loppuu kesken. Ah, mikä ketutus.
Silläkin uhalla, että vaikutan edelleen totaali-idiootilta, kirjoitan tämänkin postauksen. Mitäpä sitä muuta esittää kuin idioottia jos kerran tällä hetkellä semmoinen olen. Tätä ei ymmärtäne muut kuin samassa tilanteessa olevat, joten ei teidän muiden edes kannata. Eikä sitä myöten myöskään kannata moralisoida.
Sain siis seuranhakuilmoitukseeni toista sataa vastausta. Etsin vapaita ihmisiä, en parisuhteellisia. Osa vastauksista tuli silti seksittömissä ja onnettomissa parisuhteissa olevilta. (mun neuvo, älkää olko onnettomissa parisuhteissa). Parisuhteelliset skippasin. Yksi vanha tuttukin kirjoitti, ei tunnistanut mua päättömästä kuvastani.
Olen toiminut kuin stereotyyppinen mies. Käyttänyt hyväksi, mutta tullut myös hyväksikäytetyksi ja valehdelluksi. Vapaana kirjoitellut mies esti mut whatsapista tapaamisen jälkeen. En vainonnut, kosinut tai halunnut muuttaa hänen kanssaan saman katon alle. Kerroin vain että mulla oli mukava ilta, ihan yhdellä lauseella. Sen verran miehiä tunnen, että hänellä oli myös kiva ilta. Mies luki viestin ja esti mut vastaamatta. Aika tylysti tehty. Jälkikäteen ajateltuna, miehen lähettämä kuva puolukkametsästä ei todellakaan ollut itse otettu ja moniko hakee työkaverinsa kymmeneltä illalla töistä. Joop...
Olen tavannut myös tämän miehen http://puolinaisenero.blogspot.fi/2016/05/puhelu-tyttoystavalta.html
Laitoin hänelle hyvin lyhyen viestin että voisi tulla huomenna käymään töiden jälkeen ja että jos huominen ei käy niin tarjous tuskin toistuu. Lisäsin myös että mulla ei ole tarvetta kahvitteluun eikä keskusteluun. Sain nopeasti kysymyksen että mihin osoitteeseen tulee. Se kävi niin helvetin helposti että ihan huvitti. Oletan että hän itse tiesi että oliko varattu vai ei. Asiasta ei keskusteltu. Mies tuli ja näytti todella hämmentyneeltä ja pelokkaalta. Avasin pelin "Kiva kun tulit, on just tilanne päällä. Sä voisit hoidella ensiksi tuon örkin tuolta ilmanvaihtokanavasta ja sen jälkeen vaatteet pois ja makkariin". Pakko myöntää että nautin siitä vallantunteesta ja siitä kun pelimies oli eksyneen näköinen ja teki just niin kuin käskin. Suurin nautinto tulikin siitä vallan tunteesta, itse suorituksessa ei ollut kehumista. Dominapuoleni heräsi.
Toimintani lienee valtaväestön näkökulmasta tuomittavampaa kuin kännissä baarista miesten pokaaminen. Sitä en ole koskaan tehnyt. Voisin ruveta selibaattiin, mutta sekään ei tunnu hyvältä ajatukselta. Mitä tämä tekee mun mielenrauhalle? Horjuttaa. Mutta niin tekee nykyään pokemonitkin. Lähestulkoon flippasin suomenlinnassa kun peli ei toiminut ja jouduin asentamaan sen uudelleen.
Oliskohan tästä kaikesta vedettävissä se johtopäätös, että mä olen hullu, silleen lääketieteellisestikin.
En ole maassa enkä masentunut, mun elämässä on muutakin kuin pokemonit ja miehet, lapsia tapaan säännöllisesti vaikken siitä kirjoitakaan. Elämäni on siis muutakin kuin mitä tänne kirjoitan vaikkei se varmaan siltä aina kuulostakaan.
Tää on miesten kanssa vähän sama tilanne kun pokemonien.Näet jonkun harvinaisen pokemonin ja sun pallot loppuu kesken. Ah, mikä ketutus.
maanantai 29. elokuuta 2016
Minuuttimunalure
Pistin minuuttimunaluren (lure on pokemontermi) päälle ja se on toiminut. Tapasin 15 sekunnin miehen. Kaikki kävi niin kovin äkkiä. En ehtinyt edes tajuamaan mitä tapahtui kun 15 sekunnin mies oli jo nolona kadonnut. Ilmoitukseni tuotti noin sata vastausta. Siitä sitten vaan minuuttimunia seulomaan. Alku ei ollut mitenkään lupaava. Yksi nainenkin vastasi. Haluaisi kokeilla naista. Alkaa kuulostamaan päivä päivältä paremmalta vaihtoehdolta. Mun tämä vuosi on täynnä huonoa tai keskivertoa huonompaa läheisyyttä.
Hienoa. Niin hienoa.
Hienoa. Niin hienoa.
sunnuntai 28. elokuuta 2016
torstai 25. elokuuta 2016
Pohjakosketus
Se tunne kun tajuat koskettaneesi pohjaa. Mietit vanhoista kontakteistasi "varmoja" ja tulet tulokseen että ei helvetti. Ei pysty. Ei vaan pysty. Varmoja löytyy laskennassa kolme. "Isopää-stalkkeri", "yhdistyksen vanha pervo" ja saunamies. Laadit tuoreen ilmoituksen ja laitat sen jakoon ja petyt kun se joutuu "tarkistettavana"-osastolle, etkä saakaan tänään seuraa. Tätä on edeltänyt yritys nähdä Tyyppiäkin. Tyyppi ei ehtinyt, koska rouvan kanssa Ikea, joten Puolis suuntasi Suomenlinnaan narraamaan Pokemoneja muiden teinien kanssa. Hyvä reissu, ei siinä mitään.
Pääset kotiin ja otat vähän viiniä ja mietit kaikkia eksiä ja itket vähän. Häpeät vilpittömästi ja todella syvästi kateuttasi pariutunutta kaveriasi kohtaan. Tajuat että eniten harmittaa se, että itse annat elämäsi ja kaveri ei mitään. Mietit huomiseksi sovittuja treffejä, jotka peruuntuivat siihen kun mies lopetti vastaamasta. Laitat miehelle viestin ja estät sen. Itket vähän lisää. Menet treffipalstalle ja aktivoit jälleen sadannen kerran profiilisi. Kirjoittelet ihan kivan miehen kanssa, mutta et kutsu kylään, koska et ole selvinpäin (ohhoh, joku järjenhiven vielä toistaiseksi tallella, ei huono). Pohdit paikallisen sillan ja vedenpinnan korkeuseroa ja toteat idean hölmöksi. Mietit että pitäisi lopettaa viininjuonti, koska se ei oikeastaan tee mulle hyvää. Samaistut noin neljän vuoden takaisiin tunnelmiin kun koit tarpeelliseksi kokeilla hedelmäveitsellä ranteen ihoa. Et toteuta, koska viimeksikään siitä ei ollut mitään hyötyä (ja se on sitäpaitsi vähän ruosteessa, joten saisin siitä kuitenkin jäykkäkouristuksen).
Mietit bloggauksen lopettamista, koska ei kukaan normijärjellä varustettu ihminen jatka tämmöistä vuodesta toiseen.
Käyt nukkumaan ja teet saman todennäköisesti huomenna uudelleen.
Pääset kotiin ja otat vähän viiniä ja mietit kaikkia eksiä ja itket vähän. Häpeät vilpittömästi ja todella syvästi kateuttasi pariutunutta kaveriasi kohtaan. Tajuat että eniten harmittaa se, että itse annat elämäsi ja kaveri ei mitään. Mietit huomiseksi sovittuja treffejä, jotka peruuntuivat siihen kun mies lopetti vastaamasta. Laitat miehelle viestin ja estät sen. Itket vähän lisää. Menet treffipalstalle ja aktivoit jälleen sadannen kerran profiilisi. Kirjoittelet ihan kivan miehen kanssa, mutta et kutsu kylään, koska et ole selvinpäin (ohhoh, joku järjenhiven vielä toistaiseksi tallella, ei huono). Pohdit paikallisen sillan ja vedenpinnan korkeuseroa ja toteat idean hölmöksi. Mietit että pitäisi lopettaa viininjuonti, koska se ei oikeastaan tee mulle hyvää. Samaistut noin neljän vuoden takaisiin tunnelmiin kun koit tarpeelliseksi kokeilla hedelmäveitsellä ranteen ihoa. Et toteuta, koska viimeksikään siitä ei ollut mitään hyötyä (ja se on sitäpaitsi vähän ruosteessa, joten saisin siitä kuitenkin jäykkäkouristuksen).
Mietit bloggauksen lopettamista, koska ei kukaan normijärjellä varustettu ihminen jatka tämmöistä vuodesta toiseen.
Käyt nukkumaan ja teet saman todennäköisesti huomenna uudelleen.
tiistai 23. elokuuta 2016
Syksy ja auringonlaskut
Voi haikeus. Tää viimeinen lomaviikko on just semmoinen kuin ajattelinkin. Vähän ankea ja surumielinen. Syksy on tullut ja odottamani kiva kesä ei koskaan tullutkaan. Alkupuoliskon makasin aneemisena ja loppupuoliskon jahtasin pokemoneja. Mitä olisin voinut tehdä toisin että olisi ollut kivempi kesä? En tiedä. Huolehtia rautavarastoistani kai aiemmin.
Kaipaisin ihmistä jonka kanssa voisin jakaa asioita, esimerkiksi tämän iltaisen auringonlaskun. Siinä mä seisoin yksin keskellä siltaa ja vuodatin muutaman kyyneleen asialle. Ehkä joku kaunis syksy mä saan seistä siinä jonkun tärkeän kanssa. Tai sitten opin nauttimaan enemmän siitä yksin seisoskelusta.
Päätin syödä tänään ulkona, joten sopivat luret löydettyäni aloitin päivälliseni.
Tampereella viime viikolla kuulin kahden nuoren aikuisen keskustelun: "sit kun mä olen level 23:lla niin lopetan ja hankin elämän". Mua vähän huvitti. Pääsin tänään levelille 23.
Tarttis jotain muutakin, esim. vähän jonkun kyljessä nyhjäämistä ja pään silitystä. Ihmisen lämpöä.
Kaipaisin ihmistä jonka kanssa voisin jakaa asioita, esimerkiksi tämän iltaisen auringonlaskun. Siinä mä seisoin yksin keskellä siltaa ja vuodatin muutaman kyyneleen asialle. Ehkä joku kaunis syksy mä saan seistä siinä jonkun tärkeän kanssa. Tai sitten opin nauttimaan enemmän siitä yksin seisoskelusta.
Päätin syödä tänään ulkona, joten sopivat luret löydettyäni aloitin päivälliseni.
Tampereella viime viikolla kuulin kahden nuoren aikuisen keskustelun: "sit kun mä olen level 23:lla niin lopetan ja hankin elämän". Mua vähän huvitti. Pääsin tänään levelille 23.
Tarttis jotain muutakin, esim. vähän jonkun kyljessä nyhjäämistä ja pään silitystä. Ihmisen lämpöä.
perjantai 19. elokuuta 2016
Ihana olla kotona
Kotiin oli kiva tulla viikon reissun jälkeen. Yksi tamperelainen blogin lukija tutustutti mut tiistaiseen Tampereen yöelämään, kiitos siitä, kiva oli tavata!
Sain myös Helmen vieraaksi viimeiseksi päiväksi ja pidettiin kivaa :). Totta kai Pokemoneiltiinkin, tai siis tutustuttiin Hatanpään arboretumiin ja toki myös suureen tamperelaiseen nähtävyyteen Pikkukakkosen puistoon! Lisää oppia äitiyteen haettiin elokuvista Bad Momsien seurasta.
Nähtiin varkaus (ja todettiin että Tampere onkin pelottava paikka), paljas miehen takapuoli ja runsaasti kovia miesten etumuksia. Tehtiin käsitöitä yhdessä, muisteltiin menneitä vuosia ja menneitä miehiä ja kikatettiin hulluna. Oli oikein mainio ilta! Seuraavaksi päiväksi Helmelle olikin järjestetty japanilainen sormikidutussessio, jota myös shiatsuksi kutsutaan. Itse kävin koeajamassa sen aiemmin viikolla ja huhhuhhuijjaa, jopas oli sessio! Koskaan ennen mun häntäluun alta ei oltukaan hierottu :D. Tosi mielenkiintoinen kokemus oli!
Kiva loma, omaa aikaa, sosiaalista aikaa, pokemoniaikaa. Vielä yksi lomaviikko jäljellä.
Sain myös Helmen vieraaksi viimeiseksi päiväksi ja pidettiin kivaa :). Totta kai Pokemoneiltiinkin, tai siis tutustuttiin Hatanpään arboretumiin ja toki myös suureen tamperelaiseen nähtävyyteen Pikkukakkosen puistoon! Lisää oppia äitiyteen haettiin elokuvista Bad Momsien seurasta.
Nähtiin varkaus (ja todettiin että Tampere onkin pelottava paikka), paljas miehen takapuoli ja runsaasti kovia miesten etumuksia. Tehtiin käsitöitä yhdessä, muisteltiin menneitä vuosia ja menneitä miehiä ja kikatettiin hulluna. Oli oikein mainio ilta! Seuraavaksi päiväksi Helmelle olikin järjestetty japanilainen sormikidutussessio, jota myös shiatsuksi kutsutaan. Itse kävin koeajamassa sen aiemmin viikolla ja huhhuhhuijjaa, jopas oli sessio! Koskaan ennen mun häntäluun alta ei oltukaan hierottu :D. Tosi mielenkiintoinen kokemus oli!
Kiva loma, omaa aikaa, sosiaalista aikaa, pokemoniaikaa. Vielä yksi lomaviikko jäljellä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)