Tarvitsee olla hyvä juttelemaan, pitää osata hassutella, pitää osata näyttää että tykkää musta ja sanoa se myös.
Nettideittailussa olen tullut siihen tulokseen, että kuvalla on väliä kyllä jonkun verran. Vaikka en mä koe, että mä mitään mallipojua etsisin, mutta jos kuva ei aiheuta minkäänlaisia viboja niin ei vain kiinnosta ei. Tosin ilman kuvaakin voi mielenkiinnon herättää, tekihän Inssimies ja Kaukainen mieskin sen. Ensivaikutelma Tyypistäkin oli "nojoo, että tommonen", ei se kirjottaakaan oikein osannut, mutta joku siinä vaan iski. Ja loppu on historiaa. Paskaa historiaa.
Missä mä SEN sitten tapaisin? En netissä ainakaan. Enkä tossa lähibaarin terassilla kun siinä istuu vain ne samat kantadokut päivästä toiseen. Sattuu olemaan työpaikan ikkunat siihen suuntaan niin on hyvä seurata tarjontaa. Niin, missä? Pitääkö mun ruveta käymään siellä Ison Omenan Cittarissa missä on niitä sinkkuostoskoreja? Sinne on vaan niin kovin pitkä matka.
Taidan taas jälleen kerran poistua nettimarkkinoilta, jos mä vaan koittaisin uskoa, että ei se ole mua varten, ei vaan ole.
Ai niin, eilen tuli ostettua kulmahiomakone kun oli Lidlissä tarjouksessa, eli kunhan ilmat vähän lämpenee niin testataan ulkorakennuksen seinään :)
Harrastusten parista löytää aina uusia mukavia tuttavuuksia ja joskus hyvä ystävyys koituu sieltä kohtaloksi.:) Luulen että onni ei löydy etsimällä,se vaan tulee joku päivä sua vastaan,ihan puun takaa.Juuri silloin kun sä vähiten sitä osaat odottaa.Kärsivällisyyttä vaan....mukavaa kevättä sinulle.
VastaaPoistaHei "Puolinainen",
VastaaPoistaLöysin tänään vasta blogisi ja heti koukutuin. Olet hieno, rohkea ja elämäniloinen nainen.
Olen tähän mennessä lukenut viime vuoden tapahtumiin asti, tämä vuosi siis vielä lukematta. Tuskin maltan odottaa kunnes pääsen jatkamaan lukua.
Oma elämäntilanteeni ei liippaa kokemaasi, mutta toit lohtua ja uskoa myös omaan elämääni.
Jatka samaan malliin :).
t. Siiri
Kiitos Anonyymi ja Siiri! Kissaharrastuksen parista löytyy vain homoja :D. Pitäis keksiä siis uusia harrastuksia.
VastaaPoistaSiiri, kiitos kauniista sanoistasi! En mä kyllä tajua miten mä lohtua ja uskoa voin tuoda :).
Hei!Täällä ilmoittautuu myös uusi lukija ja täytyy sanoa ,että aivan mahtava blogi.Oon nauranu ja välillä tullu kyynelkin silmään.Sulla on hyvä huumorintaju ja osaat vielä kirjoittaa hemmetin hyvin ,ihan kateeksi käy.Ehdottomasti jään lukijaksi.
VastaaPoistaNiin,mä olen tuo aloittaja anonyymi,joka ekana vastas sulle.Olet oikeilla jäljillä siinä,et netistä ei kannata miestä itselle katsella.No harrastukset...sä niin hauskasti vastasit :D Kuuntele kulkiessas,mitä ne sinkkumiehet harrastaa ja jos siel on joku joka esim.retkeilee ja tekee vaellusreissuja,sellasista mulla on ihan hyviä kokemuksia.Eivät ainakaan ole dokuja ja harvemmin pelimiehiäkään.Ja eikä niil ole peukalo keskel kämmentä eli osaavatkin jotain.Ketään surkimusta sun ei kannata alkaa perässäs vetään,usko pois,se on kuluttavaa.Miehet,jotka tekee sulle pahan mielen,unohda ne.Ne jotka ovat sulle kilttejä,kannustavia ja osaavat kuunnella,ovat sun arvosia.Oho,tulipas taas oikein paatoksella...no kuitenkin.:D -Helena
VastaaPoistaEt sä etsimällä sitä löydä. Se oikee tulee jos on tullakseen. Mut tollanen joka paikasta vonkaaminen ja perseen jakaminen ei tuo kun pahaa mieltä. Yritä hetken aikaa olla vaikka ihan yksinäs, mikä hoppu se on löytää joku mies. Oot vielä noin nuorikin. Elä ittelles välillä.
VastaaPoistaVai persettä oon jakanut ja joka paikasta vongannut. Okeeei... Seksiä oon puolen vuoden aikana saanut hmm... 2 kertaa. Eikä kummallakaan kerralla kuin siihen perinteisempään reikään (ite alotit).
VastaaPoista"se oikee tulee jos on tullakseen" -vielä jollain on pokkaa ladella tälläistä paskaa. mut joo. onhan noi nettideittijutut vähän kyseenalaisia. mitä itse seurannut niin "kaverikin löysi täältä seuraa joten miksen mäkin" ja sitten on cv:tä ja ties mitä vaatimuslistaa. ja sitten noi "vibat kuvan kohdalla". mitäköhän helvettiä nekin tarkoittaa.
VastaaPoistamut sä oot ainakin saanu nauramaan ja se on todellista.
P, blogisi ja elämäsi tuo monella tapaa lohtua ja uskoa elämään. Olet omalla esimerkilläsi näyttänyt miten voi pärjätä ja kaikki esteet ovat voitettavissa. Koen itsekin kaikki asiat tosi voimakkaasti, se on väliin tosi kuluttavaa, mutta palkitsee myös.
VastaaPoistat. Siiri
No mä kyl sain sen käsityksen kun sä jokunen aika si laitoit listan sun vuoden aikana olleista miehistä ja se oli siis tooooosi pitkä lista. Sit se vaan ykskaks hävis. Mut en mä tienny et te ootte vaan pidelly kädestä jokaisen kanssa. Sori jos loukkasin.
VastaaPoistaano 11.53
No, mun seksihistoria ennen eroa oli ihan helvetin lyhyt. Eron jälkeisenä keväänä/kesänä lähti vähän lapasesta. Mutta niin kuin sanottu, tilanne on nykyään aika eri.
VastaaPoistaThe anonyymi, ei viboja voi kuvailla, ne tulee tai sit ei! Sä oot kiva :)
VastaaPoista
VastaaPoistaItse erosin 2v sitten. Ajattelin, etten tapaa ketään. Duunin tarjonnan tiesin, ei yhtäkään kiinnostavaa. Ravintoloihin en jaksa kuin kerran puolessa vuodessa..... harrastus - lenkkeily on yksinäisen puuhaa.
Olin siis tosi pessimisti, en oikeastaan edes katsellut miehiä sillä silmällä.. Eron jälkeen piti alkaa hoitaa kaikki käytännön asiat itse, se koituikin onnekseni.
Jouduin ekaa kertaa katsastuskonttorille auton kanssa. Liisa Ihmemaassa-olossa odotellessa kahvimuki kädessä, istui vieressä mies, joka alkoi puhumaan kanssani... Päivä oli vielä sellainen, että olin aamulla siivonnut, vienyt lehti-, pullo- ym lajitteluroskat. Mulla oli kumisaappaat, farkut, tukka sekaisin ja villapaita.. .
Siis jotain ihan muuta kuin olisin laittanut ensitreffeille.
Mies oli niin mukava ja " ihana", että mulla tuntui heti varpaissa asti.
Nyt tästä on vajaa vuosi.. Olen tosi rakastunut ja alkuhankaluuksien jälkeen saadaan olla vapaasti yhdessä.
Älä etsi mitään, vaan odota, mitä elämä tuo eteesi.
Mies sanoi ihastuneensa siihen, että olin kuin pikkutyttö hukassa.. Mä ajattelin ainoastaan sitä, meneekö auto läpi, ja ellei, niin sit on taas yksi probleema enemmän.
Sain todellisen aarteen elämääni, oikean miehen, joka on auttanut mua niin monessa asiassa. En olisi ikinä voinut kuvitella, että se päivä todella muutti elämäni. Maailman tavallisin arkipäivä, joka alkoi kotihommilla ja ex tempore lähdin katsastamaan autoa, kun siivotessa osui silmiini konttorin lähettämä kirje, jossa sanottiin, että heille voi tulla ilman ajanvarausta...