Olin tänään 1/5 päivästä siellä työpaikkani toisella toimistolla. Siis siellä missä pomonikin työskentelee. Kello ei kerinnyt yhdeksäänkään kun mut oli jo haukuttu. Mä laskin laskimella väärään aikaan. Joo, mä tarvitsin tietää kahden luvun erotuksen ja tottahan mä sen laskin kun silleen virheen jäljille pääsee helpoten ja virheen saa korjattua. No, pomohan haukkana sitten laukkasi paikalle, että miksi mä lasken tuossa vaiheessa työtä? Ei tuossa vaiheessa pitäisi tarvita laskea. Mun työtavoissa on oltava jotain vikaa jos mä joudun käyttämään laskukonetta tässä vaiheessa. Annoin pomolle hyväksyttävän syyn laskimen käytölle ja pomo oli sitä mieltä että joo, kyllä sitä on hyvä käyttää siinä tilanteessa. Ilmeisesti äänensävyni oli väärä, koska sain vielä palautetta siitä, että mun pitäisi olla vastaanottavaisempi palautteelle. Voi kuule pomo, sun palauttees uppoo niin syvälle ettet tiedäkään. Sen jälkeen sitten kädet tärisi ja tippa oli linssissä. Loppupäivän sitten mietin kaksi kertaa että uskallanko mä laskea. Vielä tuli toisestakin aiheesta palautetta ja aasin selkä katkesi. En mä pysty, en pysty perkele! En! Varasin lääkäriajan pikapikaa ja salaa netistä, en mä tiedä mitä mä sille lääkärille kyllä sanon. Kai se kysyy että mitä mul on asiaa niin ehkä mä sit saan jotain puserrettua suustani. Mä haluun vaikka jotain rauhottavaa tai muuten vaan turruttavaa pilleriä, että selviän tästä viikosta siellä toimistolla. Mä oon kohta niin hajalla ettei musta oo mihinkään enää. Neljä päivää sitä helvettiä vielä. Miten helvetissä mä selviän siitä?
Kohta sinne lekuriin. Pelottaa sekin.
No niin, lääkitys kunnossa ja saikkulappu takataskussa. En kyllä tiedä uskallanko sitä lappua käyttää. Mutta onpahan varuilta. Vittu että vituttaa.
VastaaPoista